Kirjoittaja Aihe: Sähkökatko aamuyöstä 3.1.2015  (Luettu 8967 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa djmake

  • Kiinteä osa Foorumia
  • *****
  • Viestejä: 358
Vs: Sähkökatko aamuyöstä 3.1.2015
« Vastaus #10 : Sunnuntai, 04.01.2015, 23:33 »
Itsellä on sääkoneena vanha läppäri josta on akku hienosti sanottuna kaput ja olen ajatellut että uuden akun sijasta hommaisi jonkin järkevän hintaisen UPS laitteen. Meillä on vielä ilmajohdot ja väliin meinaa valot vilkkua ja suojaisihan se kesällä ukkoseltakin.

Millaista ylläpitoaikaa arvioisitte järkevän hintaisen UPS laitteen antavan läppärille ja kahdelle modeemille (kaapeli ja wlan reititin)
Kannattaako edes harkita UPSia?

Ukkossuojan osalta kannattaa olla hieman pessimisti. Jos riittävän hyvin kohdalle osuu, niin vahinkoja tulee. Samoin varsin monessa paikassa on edelleen maadoittamattomat pistorasiat. Se ei paranna UPSin suojauskykyä.

Mitä tuohon järkevyyteen tulee, niin karsii varmasti nuo pienet räpsyt. Aika taas on riippuvainen kuormasta. Osa valmistajista julkaisee käyriä, josta tuota aikaa voi katsella. Monesti kuitenkin niin, että varsinkin halvoilla maksimikuormalla aika on melko lyhyt ja korman puolitus kasvattaa aikaa enemmän, kuin tuplaan. Ja esimerkiksi APC:n BackUPS:n 350VA (210W) laitteelle (hintaluokka 100e, eli järkevä) luvataan maksimikuormalla 9 minuuttia. Tuo mainitsemasi kokoonpano jää arviona alle 100 watin, eli pitäisin 20-30 minuuttia realistisena.

Huomioon kannattaa ottaa sekin, ettei tehokkaampi laite välttämättä kasvata aikaa vaan pikemminkin päinvastoin. Esim tuon em APC:n 500VA isoveli pitää sisällään saman akun, mitä pikkuvelikin. Eli kuormaa voi olla enemmän, mutta aika lyhenee selkeästi. Vastaavasti tehon osalta on hyvä huomioida myös se, onko jotain laitetta pakko käynnistää UPSin ollessa akkukäytöllä. UPS pystyy syöttämään vähintään nimelliskuormansa ja osa laitteista hetkellisesti x% ylikuormaa. Jos ollaan lähellä maksimia, voi käynnistyvän laitteen virtapiikki riittää ylittämään UPSin maksimin ja pudottamaan koko kuorman jännitteettömäksi.

Ja jos vertailla haluaa lisää, niin esim noiden edellämainittujen APC:n perusupsien akkutyyppi on niin yleinen, että uuden saa Motonetinkin kaltaisista paikoista ja alle parin kympinkin.

Aiemmassa osoitteessani, Lohjan esikaupunkialueella, 20kV:n keskijännitekaapelit ovat yhä visusti ilmassa eikä merkkiäkään ollut siitä että tilanne muuttuisi minnekään.

Tämä on luonnollisesti hyvinkin paikkakunta- ja siirtoyhtiökohtaista. Eli jokainen tietää sikäli parhaiten oman tilanteensa ja tarpeensa. Mutta muuttumaan tuo kuitenkin tulee, kiitos loputtoman kalliin hankkeen vaihtaa ilmajohdoista maakaapelointiin normaalia uusimista nopeammalla aikajaksolla.

On-Line-UPS on tarpeeton kotikäytössä, sillä se on suunnattu enemmän teollisuuteen ja konesaleihin, joissa tarvitaan tasalaatuista sähköä ja joissa ehdottomasti tulee pitää kaikenlaiset häiriöt takuulla poissa. On-Line-UPSin ominaisuutenahan on se, että laajennettu häiriösuodatus = töpselistä tulevan sähkön "pesu" ennen syöttöä laitteille. Tämä "pesu" tarkoittaa vain sitä, että Offline/Line Interactive UPSin 100W tehokuorma onkin On-Line-UPSilla 160W luokkaa (karkeasti laskettuna).

Tämäkin on asia, jonka jokainen tietää omalta osaltaan parhaiten. Tiedän monta yksityistä (pidempien ilmajohtojen perässä asuvaa) kotikäyttäjää, joille ko laite on ainoa mahdollinen valinta. Osa elektroniikasta hoitaa kuitenkin myös oikeasti kriittisiä toimintoja ja silloin tuo puolustaa paikkaansa.

Mainitsemasi laajennettu suodatus saattaa antaa väärän kuvan kyseisen laitteen toiminnasta. Laite ei kuitenkaan ole häiriösuodatin vaan käyttää koko ajan kaksoiskonversiota. Eli verkosta tuleva sähkö kulkee aina ensin tasasuuntaajalle ja tasasuunnattu vaihtosuuntaajalle. Kuorma toimii siten aina UPSin tuottamalla sähköllä, eivätkä mahdolliset verkkohäiriöt pääse kuormalle asti. Samoin katkostilanteessa ei aiheudu muiden UPS-tyyppien lyhyttä "räpsyä" akkukäytölle siirryttäessä.

Tuon kuorman / kulutuksen aikaisemmin mainitsin myös itse aika kovaksi. Mutta ihan noin suoraviivainen asia se ei toki ole. Hyötysuhde yleensä paranee kuorman tehontarpeen kasvaessa.

Kaikki omistamani laitteet ovat Line Interactive-UPSeja, joita valtaosa keskihintaisista UPSeista edustaa. Niissäkin on toki eroja, kuten siinä, minkälaista sähköä sieltä pukkaa ali/ylijänniteohituksessa (jos laite eristää valtakunnan verkon ja pudottaa itsensä akkusyötölle noissa tilanteissa).

Off-Line-laite pudottaa itsensä akkukäytölle jännitteen pudotessa tai noustessa yli määriteltyjen rajojen. Eli tilanne voidaan korjata ainoastaan akun keston ajan.
Interactive ei normaalisti tätä tee, vaan pystyy nostamaan / laskemaan jännitettä siirtymättä akkukäytölle. Tämä onnistuu muuntajan (autotransformer) käämien valinnalla. Korjausta voidaan laitteesta riippuen tehdä joitain tunteja ->
On-Linessa yli- tai alijännite ei muodosta ongelmaa.

Pääpiirtein erot suojauksessa selviävät esim Powerwaren "lehtisestä": http://www.a-trac.com/documents/Eaton/Data%20Center%20Infrastructure/brochure/Eaton_BROCHURE_powerball_2.16.12.pdf
3-sarja on Off-Line, 5-sarja Line-Interactive ja 9-sarja On-Line

Halvemmat paiskaavat laitteille porrastettua siniaaltoa (stepped approximation) ja vähän kalliimmat puhdasta siniaaltoa. Itse suosin jälkimmäistä, koska sillä ainakin taataan se, että herkimmät muuntajat toimivat varmasti tai edes tykkäisivät vähemmän kyttyrää. Nuo porrastetun siniaallon laitteet heitin mäkeen ensimmäisenä kun osa syöttöön kytketyistä muuntajista vain lakkasivat toimimasta, mutta sähköjen palauduttua toimivat taas ongelmitta.

Jos laitteet ovat herkkiä, on siniaallon tyypillä merkitystä. Samoin on hyvä huomioida, etteivät kaikki laitteet nosta jännitettä verkon tasoon akkukäytössä vaan pudotusta voi olla muutamakin 10 volttia. Kuitenkin nykyään ongelma on pienenemän päin. Moni laite toimii hakkurivirta lähteellä ja niiden jännite- ja taajuusalue on melko laaja. Moni toimisi myös jopa kanttiaallolla, jolloin siniaallon muodonkin merkitys vähenee.

Puhutaan jokatapauksessa jälleen tarveharkintaisesta asiasta. Kuten edellä mainitsin, niin oikeasti herkille laitteille laittaisin itse On-Linen ja muille tarpeen mukaan jotain muuta. Toki siniaaltoa tuottava Interactive on pääsääntöisesti paras vielä siedettävällä hintatasolla oleva laite, mutta läheskään kaikki laitteet eivät sellaista tarvitse.
Ihan mielenkiinnosta olen vuosien varrella kokeillut montaa erilaista laitetta ei-puhdasta siniä tuottavan UPSin perässä. Suoraan verkkojännitteellä toimivat moottorikuormat (siis pieniä, imuri ei ihan pienellä toimi) ovat ongelmallisia. Samaten elektronisella liitäntälaitteella varustettu loistevalaisinpuoli on ollut hieman hankala. Perinteisempi PL toimi ongelmitta lukuunottamatta sammumista verkon pudotessa ja uudelleen kytkeytyessä.

Poissa J.Jäntti

  • Foorumin ylläpitäjä
  • Ylläpito
  • *****
  • Viestejä: 5300
    • Finland Weather Exchange (FinWX)
Vs: Sähkökatko aamuyöstä 3.1.2015
« Vastaus #11 : Maanantai, 05.01.2015, 17:52 »
Itsellä on sääkoneena vanha läppäri josta on akku hienosti sanottuna kaput ja olen ajatellut että uuden akun sijasta hommaisi jonkin järkevän hintaisen UPS laitteen. Meillä on vielä ilmajohdot ja väliin meinaa valot vilkkua ja suojaisihan se kesällä ukkoseltakin.

Millaista ylläpitoaikaa arvioisitte järkevän hintaisen UPS laitteen antavan läppärille ja kahdelle modeemille (kaapeli ja wlan reititin)
Kannattaako edes harkita UPSia?

Niinkuin djmake asian totesi, ukkossuojan kanssa kun toimitaan, on varmuuden kanssa vähän niin ja näin.
Sen tiedän kyllä, että UPS eristää itsensä valtionverkosta jos sen jännite nousee yli 250V (en henkilökohtaisesti ole ikinä nähnyt 238V korkeampaa lukemaa), mutten tiedä mitä tapahtuu, jos jännite hyppääkin tuosta tuhannen voltin pahemmalle puolelle hetkellisesti. Itselläni ei UPS-laite ole ollut koskaan suoraan ns. rajalaitteena, vaan verkon ja UPSin välissä on on ollut aina erillinen ylijännitesuoja. En ole halunnut testata mitä käy tuollaisen 3kVA:n jötkäleen sisuskaluille, jos syötöstä tulee kerralla kymmenkertainen (tai korkeampi) volttimäärä sisään. Mikäli se menee (ja todennäköisesti meneekin) rikki, korjaaminen käy kukkarolle ja hermolle ihan varmasti. Joissakin UPSeissa on takapaneelissa ylijännitesuoja, mutta se on tehty periaatteessa ADSL/kaapelimodeemista reitittimelle/kytkimelle. Puhelinlinjaa sellaiseen ei voi liittää ja on todennäköisesti mallia "laaki ja vainaa", eli yksi isku vielä menee maihin ja sitten suojan läpi ei tulla kuin suoralla salamaniskulla kaapeliin. Omat havaintoni olivat Lohjalla sellaiset, että ukkosella, salaman iskiessä ns. oikealla tavalla (pilvisalamakin riitti jos löi kaapelin suuntaisesti) se indusoi sen verran kovat jännitteet puhelinlinjaan että suoja laukesi ja liikenne meni poikki uuden linjasuojan tilallelaittoon saakka. Sekin oli kategorialtaan minimitason suoja kotikäytössä. Maadoitettu pistorasia on pakollinen, jos ukkossuojaa haluaa käyttää, sillä se purkaa ylijännitteen maahan maadoituksen kautta ja vain sinne. Jos asuu vanhemmassa talossa jossa maadoitettuja pistorasioita ei ole, ei sellaisen hankkimisesta ole hyötyä.

Sinulla on varmastikin jo kehittynyt suhteellisen hyvä kuva siitä, minkälainen profiili sähkönsyötön suhteen teillä päin on. Jos jännitekuoppia esiintyy enemmän, ja ne joka kerta resetoivat modeemit ja se käy hermon päälle, on UPSi siinä kohtaa paikallaan. Jos sähkökatkon pituus on ukkosen tai myrskyn aiheuttamana enemmän tunteja kuin minuutteja, ei sellaista katkosta saa UPSilla pahemmin paikattua ja tulee halvemmaksi käytännössä uuden akun hankkiminen kannettavaasi, sillä se kykenee pyörittämään kannettavaa ja keräämään säädataa paljon pidempään, kuin UPSin varassa.

Noin esimerkkinä omakohtaisista käyntiajoista: APC:n SmartUPS 750VA raksuttaa tuollaisella laitekannalla suunnilleen 1h 15min - 1h 30min, kun kuormaa on 50-60W. Käyntiaika heittelehtii vähän kannettavan aiheuttamasta kuormasta riippuen. Vastaavan tyyppinen kokoonpano löytyy minulta FinWX Lohja-12A:lla. Tarkalleen siinä on kiinni:
- Kannettavan virtalähde
- Sääaseman virtalähde
- Ulkoisen kiintolevyn virtalähde
- Dovado Tiny-3G-reitittimen virtalähde
- Pöytälamppu (johon ruuvattu LED-lamppu).

Tuo nykyinen APC:n UPS pyyhkii pöytää mennentullen vanhemmalla kalustolla: Parhaillaan FinWX Lohja-12A:n UPSin virkaa hoitaa Powerware 5115, 750VA, koska APC on täällä huollossa. Se kykenee pyörittämään laitteita vain 35min vaikka laite on kapasiteetiltaan identtinen ja akut ovat uudet.

Tämäkin on asia, jonka jokainen tietää omalta osaltaan parhaiten. Tiedän monta yksityistä (pidempien ilmajohtojen perässä asuvaa) kotikäyttäjää, joille ko laite on ainoa mahdollinen valinta. Osa elektroniikasta hoitaa kuitenkin myös oikeasti kriittisiä toimintoja ja silloin tuo puolustaa paikkaansa.

Mainitsemasi laajennettu suodatus saattaa antaa väärän kuvan kyseisen laitteen toiminnasta. Laite ei kuitenkaan ole häiriösuodatin vaan käyttää koko ajan kaksoiskonversiota. Eli verkosta tuleva sähkö kulkee aina ensin tasasuuntaajalle ja tasasuunnattu vaihtosuuntaajalle. Kuorma toimii siten aina UPSin tuottamalla sähköllä, eivätkä mahdolliset verkkohäiriöt pääse kuormalle asti. Samoin katkostilanteessa ei aiheudu muiden UPS-tyyppien lyhyttä "räpsyä" akkukäytölle siirryttäessä.

Tuon kuorman / kulutuksen aikaisemmin mainitsin myös itse aika kovaksi. Mutta ihan noin suoraviivainen asia se ei toki ole. Hyötysuhde yleensä paranee kuorman tehontarpeen kasvaessa.

Haluan muistuttaa, että teen tätä työkseni ja vastaan servereiden lisäksi konesalin UPSien toimivuudesta. Sen suhteen minulle tuon On-Line-UPSin toiminta on selvää kauraa. Tuota kaksoiskonversiota kuvasin maallikkotermein, että verkosta tuleva sähkö ns. "pestään" ennen kuin se pääsee kuormalle saakka, koska näinhän siinä käytännössä käy. Ihan kaikki käyttäjät eivät kuitenkaan käsitä, mitä kaikkea UPS-laite - akkuja lukuunottamatta - sisältää; osalla ei ole sähkötekniikasta välttämättä niinkään kattavaa kuvaa, että tietäisivät mikä on vaihto- tai tasasuuntaaja tai miten ne toimivat. Mitä tulee hyötysuhdekysymykseen, esitin sen vain karkeasti.

Mutta kuten totesit: Tarvekysymys. Minusta on kuitenkin tärkeää kertoa omatkin esimerkit ja käyttökokemukset, jotta kysyjille muodostuisi jonkinlainen kuva mitä odottaa, jos itse päättää lähteä hankkimaan laitetta.
Juha Jäntti
Foorumin ja sivuston ylläpitäjä
Finland Weather Exchange (FinWX)

http://www.finwx.net/
------------------------------------------
Ukkoskausi avattu Suomessa: 03.04.2020
Ukkoskausi avattu Helsingissä: 17.05.2020
-------------------------------------------
Ukkospäivälaskuri 2020; Helsinki/Viikinmäki
16 ukkospäivää, joista
- 7 näkö- ja kuulohavainnoin
- 9 pelkällä kolmiomittauksella vahvistettuina
------------------------------------------
Twitter, FinWX:n ylläpidon ilmoitukset
------------------------------------------

Poissa Modifier

  • Aktiivinen jäsen
  • *
  • Viestejä: 24
Vs: Sähkökatko aamuyöstä 3.1.2015
« Vastaus #12 : Maanantai, 05.01.2015, 20:10 »
Maallikkotermit on ihan hyviä. Itelle ainakin on tullut uutta mielenkiintoista tietoa UPSeista.

Poissa Nummika

  • Mielipideprofessori
  • ***
  • Viestejä: 78
    • Sää Rauma, Uotila
Vs: Sähkökatko aamuyöstä 3.1.2015
« Vastaus #13 : Maanantai, 05.01.2015, 21:10 »

Sinulla on varmastikin jo kehittynyt suhteellisen hyvä kuva siitä, minkälainen profiili sähkönsyötön suhteen teillä päin on. Jos jännitekuoppia esiintyy enemmän, ja ne joka kerta resetoivat modeemit ja se käy hermon päälle, on UPSi siinä kohtaa paikallaan. Jos sähkökatkon pituus on ukkosen tai myrskyn aiheuttamana enemmän tunteja kuin minuutteja, ei sellaista katkosta saa UPSilla pahemmin paikattua ja tulee halvemmaksi käytännössä uuden akun hankkiminen kannettavaasi, sillä se kykenee pyörittämään kannettavaa ja keräämään säädataa paljon pidempään, kuin UPSin varassa.


No ei nuo minun sähköhäiriöt ole niin pahoja että modeemit katkaisisivat netin, valot hiukan välkkyy. Mistähän tuokin on tullut kun ennen ei tuota ole ollut.
Sitten tuon akun ja UPS:sin hinnassa ei lopuksi kaiuheaa eroa ole, tuohon minun läppäriin on just aika suolasen hintaiset akut esim. http://akkunetti.fi/fujitsu-lifebook-e780-e8410-e8420-n7010-nh570-h250-kannettavan-tietokoneen-akku-liion-144v-5200mah-fpcbp176-

Muutoin sähkökatkot ovat meillä yleensä alle tunnin joten siihen tuo riittäisi, sääasemassa taas on paristo varmennus joten se ei UPSia tarvitse.
Lisänä taas tuo että mahdollisesti sähkökatkossa voisi pitää netin päällä.

Varmaan aiheellista olisi hankkia hankkia ylijännitesuoja oli UPSia tai ei.

Molemmissa olisi omat hyvät ja huonot puolensa, pitää asiaa jäädä harkitsemaan.

Kiitos kullanarvoisista tiedoista Jäntille ja djmakelle
« Viimeksi muokattu: Maanantai, 05.01.2015, 22:29 kirjoittanut Nummika »