Etäasema aurinkoenergialla

Aloittaja weatherc, maanantai, 13.10.2014, 15:21

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

weatherc

Projekti lähti liikkeelle tuossa kesän korvilla mukana vino pino seikkailumieltä jota on kyllä tarvittu :)

Aluksi tuli tutkailtua sivustoa jos toista aiheen tiimoilta tuloksena että kyllä sellaisen off-grid aseman pitäisi saada toimimaan myös täällä pohjoisessa aika helpolla. Yksi monesti esille tullut asia oli että ainakin eteläisessä Suomessahan auringon tehot pitäis olla aika samat kun pohjoisessa Saksassa jos vuositasolla katselee.

Lähtökohta oli tietty se että aivan hirvittäviä summia se ei saa maksaa joten systeemin koossa mentiin tietoisesti alakanttiin tietäen että talvella se tulee todennäköisesti olemaan offlinessä. Tällä on myös tarkoituksensa, katsoa että miten pitkälle valitulla paketilla potkii.

Paneeliksi valikoitui 135W paneeli Tsekeistä (http://www.ev-power.eu/) ja akkupatteriksi normi 65 Ah autonakku Motonetistä (juu-juu, akku on liaan pieni ;D).
Sähköä kaipaavat vermeet alussa: BO:n controlleri, RaspberryPi, sääaseman konsoli ja reititin (ja paneelin lataussäädin).
Laskennallisesti/arivoiden tarvitaan sähköä noin 320 wattia/vrk.
Netti-yhteyttä hoitaa normi 3G.

Vaikka sijanti on Kemiönsaarella ja voisi olettaa että kuuluvuus 3G:ssä olisi hyvä (ja niin kaikki kartatkin väittävät) niin todellisuus on kuitenkin aivan toinen. Tämä tosin oli tiedossa jo etukäteen. 3G:n pätkimisestä tulikin ensimmäinen kulmakivi. Reititin pitää olla sellainen joka oikeasti osaa seurata yhteyttä ja myös saa sen takaisin ylös vaikka tarvittaessa rebootaamalla koko reititin. Lähin masto on parin kilometrin päässä.

Toinen yhteys-kulmakivi oli etäyhteys. Nuo operaattorit kun ovat 3G:ssä sulkeneet liki kaikki sisäänpäin tulevat portit (vaihtelee hitusen operaattorien välillä). Tai sitten on vain yksi portti auki ja minä kun tarviin niitä vähintään 2 (RasPi ja BO-controlleri). Myös IP-numerot ovat NATin takana eli julkisen IP-numeron saaminen varmuudella on kiven ja sattuman takana noin oletuksena.
Homma hoitui kyllä sopivalla operaattorilla niin että sai tarpeeksi portteja auki + reititin päivittää ip-numeron dyndns:ään jotten tarvi ip-numeroa arvailla kun haluan yhteyden siihen.

Halpis-sääasema joka vielä toistaiseksi hoitaa datan keruuta ei myöskään tarvi kehuilla luotettavuudellaan. Mutta Googlaamalla sehän myös selviää. Samat ongelmat on muillakin, anturit ja USBit katoaa tämän tästä riippuen sääaseman mallista eli rehellisesti sanottuna ei voi mitenkään suositella nuita halpisraatoja etäkäyttöön. ;)
Yksi lähti takaisin takuupalautuksena joskin toinen tuli tilalle, vaiva vain vaihtui USBin katoamisesta lämpötila-anturin katomaiseen :P

Virtajaska auringosta
Eli itse asiaan, miten on virtaa riittänyt. Sitä on riittänyt ihan OK aina nyt lokakuun alkupuolelle asti. Pari pilvistä/sateista päivää sai akun tyhjäksi tuolla konfiguraatiolla ja kunnes pääseen paikan päälle säätelemään toimii homma päiväsaikaan jos on riittävän valoisaa. :P
Eli se vaatii (odotetusti) talvi-moodin jossa virran kulutus minimoidaan.

Ollaan sentään jo lokakuun puolelssavälissä ja EU:n ylläpitämän PV-sivuston (http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php) mukaan on lokakuun kertymä noin 1/3 kesän maksimista. Vastaavan kertymän kuukausi keväällä on helmikuu eli tässä on vain 3 kuukautta välissä. Siinä valossa ei ole hassummin toiminut.
Tietty asiaan vaikuttaa täysin se että millainen on sää, selvää on että jos on sumpuraista/sateista jossa aurinko-anturi pääsisi hädin tuskin 20 wattiin/m2 niin ei virtaa paneelilta paljoa heru. Edelliset sumpurapäivät täällä Perttelissä olivat juuri sellaiset.

Asema V2/talvi-moodi
Kesän/alkusyksyn kokemuksia viisaampana alkoi kehittymään V2 asemasta. Ja tarve saada kulutus alas.
Tähän auttaa paljon jos on toinen RasPi sekä vastaava 3G-tikku kotosalla jolla voi kokeilla ;)
Google oli taas hjuva kaveri asiassa.
- Talvi-moodissa BO otetaan offlineen
- 3G-tikku kiinni RasPi:hin ja siten saa retittimen pois. Pienen säätämisen jälkeen sain RasPin löytämään tikun sekä myöskin muuttamaan sen modeemiksi. Linukka kun oletuksena näkee sen USB-massamuistina koska siinä on SD-korttipaikka
- Myös netti-yhteyden sain toimimaan. Kaveriksi pari cronattua skriptiä seuraamaan yhteyttä ja käynnistämään se uudelleen jos tarve vaatii
- Google osasi myös kertoa että RasPin saa myös tomimaan reitittimenä eli jakaa yhteyttä ethernet-porttiin. Eikun kokeiluun ja kappas, se toimis, surffailin netissä läppärillä joka oli RasPissa kiinni. Näin saan keväällä BO:n siihen kiinni.
- Kokeena tulee Ultrasonicin etäisyys-anturi I2C-väylään lumensyvyys-mittariksi.
- Ajastin jossa asema otetaan offlineen öisin säästäkseen/kerätäkseen virtaa (jos sitä on)

Ylläoleva talvi-moodi ei ole vielä kehissä mutta toivottavasti tuossa viikon/parin sisään pääsen paikan päälle säätelemään :)

Muuta
- Sääsoftana toimii WeeWX. On huomattavasti joustavampi kun WDConsole. WeeWX tallentaa myös datan Sqlite:en joten siitä pystyy samaan dataa ulos vaikkapa PHP:llä.
- RasPi:n kamera on aika vekkuli hintaansa nähden. Kuvanlaatu lähinnä pyyhkii pöytää huomattavasti kalliimpien IP-kameroiden kanssa.
- Asemalla ei ole invertteriä koska mikään verme ei tarvi 230V:a. Eikä 230V ajaminen keskellä metsää oikeen innosta ylipäätänsä. Niille vermeille jotka kaipaavat muuta kun 12V muunnetaan virta exmex 12V=>5V-muuntajilla. Niitä saa parilla €urolla Kiinasta :P
- Takaporttina kaikille mahdollisille jumiamisille cronattu rebootti vähtintään 1krt/vrk. Tämä tosin ei toimi jo RasPi mene totaalisesti jumiin.

weatherc

Laitetaanpa pikkasen lisää...

Idea tuulimyllystä kaveriksi
Tuossa aikasemmakssa ketjussahan oli ajatus myös tuulimyllystä. Vaikka datan keruu ollut erinäisistä syistä tähän asti hitusen katkonaista niin tuulimylly-idea on selvää kauraa, ei näillä tuulilla. Mittari ollut noin 8 metrissä abouttiralla puidenlatvojen tasolla ja suurin osa ajasta on keskituuli ollut 0-2 m/s. Tämä siis Kemiönsaaren lounaiskulmalla jossa lyhyt matka merelle. Tosin, vaikka keli olisi ollut "tyyni" niin melkeinpä kokoajan on pientä virettä eli propelli pyörii käytännössä jatkuvasti mutta ei sillä vappuhuiskaa surempaa pyörittele..

RasPi
RasPi muutetu siten että se toimii myös 3G:n yhteyden ylläpitäjänä/reitittimenä. Talven yli tosin reititin-puolta ei tarvita koska otin BO:n offlineen.

Itse sääasema vaihdettiin Davis + Envoy-komboon ;D jotta
- sain dataloggerin
- järkevämpi sadekippo. Rupes nuo halpiskippojen 0.7 mm resoluutio ahdistaa liikaa :P
- anturit langalliset jotta pääsin eroon katoavista antureista.

En sitä sano, nuo halpis-asemat ovat kyllä ihan asialliset mutta eivät ihan sovellu etäkäyttöön koska tykkäävät kadotella antureita ja/tai USB-yhteyttä jolloin tarvis olla paikan päällä resetoimassa niitä...

Muuta säätöä
Talven yli on ajastin käytössä siten että RasPi on offlinessä noin 00:30-07:00 talviaikaa. Yön data päivittyy aamulla kun asema herää.
Parin €uron Kiina-tuonti ajastimella on peräti 17 eri mahdollista asetusta (sen lisäksi että on viikkoajastin) joten tarvittaessa pystyy tekee lisä sammutuksia esim aamupäivästä mutta sitä pitää seurata.

Envoy + itse ajastin eivät ole ajastimessa kiinni vaan saavat virtaa 24h (jos virtaa on). Molemmissa on myös paristot.
Näin on 24h tarvittava virta jotain 0.1 A luokkaa kun RasPi + 3G-tikku taas haluaa päivisin jotain 0.85 A:ta.

Se mitä on ainakin tullut ilmi on että jokaiseen asiaan tarvis olla tarkistukset, eli esim. onko 3G ylhäällä vai ei, onko RasPin kello ajassa (Raspi:ssä ei ole patteria joka pitäis sen ajassa kun ei ole virtaa), onko sääsofta pystyssä jne. Linukalla tosin nuo ovat aika helppoja tehdä.
Tärkein noista näin etäyhteydellä käytettäessä on tietty että tuo 3G osaa tarvittaessa saada itsensä ylös takaisin ja unhotamatta että se päivittää IP-numeronsa dyndns:ään tai vastaavaan jotta tietää mistä siihen purnukkaan pääsee kiinni tarvittaessa.

Websivun datat
Weewx tallentaa datat sqliteen joten on helppoa tehdä häkkyrää joka napsii sieltä datat jos niin haluaa, propsit sille siitä.
Koska 3G tunnetusti pätkii ja näin talven yli mennään että on öisin (ja kunhan päästään lähemmäs joulua niin varmaan myös osittain päivisin) sammuksissa niin tuli tarve keksiä keino jolla websivun kanta pysyisi ajan tasalla. Kannan koon rajoittamiseksi niin päivitän dedin kantaan datat 5 min välein.

RasPilla on häkkyrä joka ajetaan 15 min välein siten että se ensin tarkistaa dediltä mikä on tuorein data dedin kannassa ja sitten se hakee kaikki siitä tuoreimmat osumat jotka osuu 5-minuutti jaksotukseen (:00, :05, :10 jne) Weewx:än kannasta ja tekee ja uppaa dedille json-filun siitä. 2 minuuttia myöhemmin ajetaan dedillä häkkyrä joka purkaa nuo datat dedin kantaan.

weatherc

Vajaa viikko menty talvi-moodissa jossa pelkkä Raspi + sääasema ovat käytössä yö-sammutuksella ja hyvin on nyt toistaiseksi virtaa rittänyt :)

Mielenkiintoinen havainto on se että mutu-tuntuma on että tuo 3G toimii paremmin nytten kun suoraan Raspissa kiinni verrattuna siihen kun oli reitittimen kautta. Tosin se ei ihan joka kerta löydä modeemia/saa sitä muunnettua modeemiksi ensimmäisellä yrityksellä vaan tarvii pari reboottia että se löytyy sieltä.

Toinen on se että Raspissa ei ole patteria joka pitäisi kellon ajassa jos virta on pitempään pois. Nytten katkee virta noin 01:30 kesäaikaa ja aamulla kun Raspi herää on sen kello 01:17. Näyttää olevan sama joka aamu. Jahka 3G saa yhteyden korjaa ntp-softa asian.
Tämä vaikuttaa myös WeeWX:ään siten että WeeWX:än käynnistystä pitää viivyttää kunnes kello on ajassa koska muuten se jumiaa sen jälkeen kun on ladannut loggerin datat.

weatherc

Havaintoja viime päivien energiasta..

- Asema ollut suunnilleen yhtä monta päivää offissa kuin päällä viimeisen pari viikkoa
- Muutama päivä ollut päällä muutaman tunnin keskellä päivää, tosin siten että pari tuntia menty myös illalla pimeässä.

Mutu-tuntumaa koska ei ole aurinkoaunturia paikan päällä...

- Se lataa edelleen myös pilvisellä säällä, sateella ja sumusella säällä ei latausta
- Vaatinee pikkasen "piikin" tahikka jokunen tovi latausta ennenkuin herää henkiin

Koittanut myös hitusen seurata tuota Perttelin aurinkoaunturia siihen että milloin on hengissä. Tosin menee aika hupi-puolele koska matkaa anturin ja paneelin välillä on 50+ km...Tosin sää on ollut aika lailla saman tapaista molemmissa paikoissa...
Sen perusteella se vaatisi jotain 25-40 w/m2 ennenkuin herää henkiin. Pitäisi vamaan ottaa ja siirtää tuo aurinkoanturi tuonne möksälle että näksi vähän paremmin...

Toinen mikä tullut mieleen on että laittais pienen tuulivispelin paneelin kaveriksi.
Ongelma on se että nuo vispelit ovat niin julmetun kokoiset. Eiks kukaan tosiaan ole tehnyt vispeliä joka on Daviksen vispelin kokoluokassa edes DIY-versiona ettei tarvi ristikkomastoa alkaa rakentaa että sen saisi sinne 8 metriin?
Teholtaan se ei tarvis olla sen kummonen, joku 4A ehkä, sen verran että se syöttäis jotain 2x enemmän mitä tuo systeemi syö.


djmake

Lainaus käyttäjältä: weatherc - lauantai, 08.11.2014, 17:40
Toinen mikä tullut mieleen on että laittais pienen tuulivispelin paneelin kaveriksi.
Ongelma on se että nuo vispelit ovat niin julmetun kokoiset. Eiks kukaan tosiaan ole tehnyt vispeliä joka on Daviksen vispelin kokoluokassa edes DIY-versiona ettei tarvi ristikkomastoa alkaa rakentaa että sen saisi sinne 8 metriin?
Teholtaan se ei tarvis olla sen kummonen, joku 4A ehkä, sen verran että se syöttäis jotain 2x enemmän mitä tuo systeemi syö.

Tuo kaipaamasi 4A on 12 voltin järjestelmässä noin 50 wattia ja häviöt huomioiden huomattavasti enemmän. Jos sen haluaa kohtuullisella tuulella (vaikea sanoa tuntematta ko paikan olosuhteita), niin ihan pieni voimala ei riitä. Tarvittavan siipipinta-alan voi aika sujuvasti laskea, mutta nyt en jaksa kaivaa laskinta. Jokatapauksessa on ihan fysikaalinen mahdottomuus, että joku Davisin kokoluokka tuottaisi tarvitsemasi energian.

Itse tehtyjä on olemassa reilusti, mutta aivan ilmaiseksi tai kovin pienenä ei se voimala siltikään synny. Ja helppona ajatuksena mieleen tuleva auton laturi on kaikkea muuta, kuin paras tuollaiseen. Vaatii kierroksia ja siten välitykset. Itse tehtynä tarvitaan jokatapauksessa siivet siihen myllyyn ja helpoin tapa on ostaa valmiit. Niistä kertyy hintaa jonkin verran.
Jos itse kuitenkin tekee, niin turvallisuus on ehdottomasti pidettävä mielessä. Kevyempikin siipi tekee vahinkoa, jos lähtee kovalla tuulelle karkuun ja samassa tilanteessa käy helposti niin, että myös loppuosa myllystä tulee mastosta alas. Eli käytännössä mylly tarvitsee ainakin jonkinlaisen, luotettavan jarrun. Lapakulmia harvassa itse tehdyssä kuitenkaan saa säädettyä ja pois tuulesta kääntäminenkin vaatii jonkin verran askartelua. Mahdoton ei toki ole, mutta esimerkiksi aurinkopaneeleihin verrattuna haastetta on huomattavasti enemmän.

Valmiita pienempiä kannattaa katsella maailmalta, mutta aivan ilmaisia eivät ole. Nopeasti katsottu esimerkki: http://www.aliexpress.com/item/50w-hyacinth-wind-generator-wind-turbine-high-quality-low-price-free-shipping-CE-ROHS-certificate-12VDC/448695035.html
Sopivaa kokoluokkaa on myös esim purjeveneissä käytetystä kokoluokasta, mutta hintaa kertyy jälleen. Samoin masto nostaa hintaa kaikissa ratkaisuissa. Tosin pienempiä varten metallinen lipputanko on aika toimiva valinta ja niitä saattaa löytää varsin edullisesti tai sitten itse tehden. Vaatii kyllä melko varmasti harukset ja se taas on otettava sijoituspaikassa huomioon.

Huomioitavaa on myös se, että olosuhteista riippuen myös tuulivoimala jäätyy, ei pelkästään se normaali anemometri. Suuremmissa myllyissä on ihan perustellusti siipien lämmitys, mutta pienissä harvoin. Jos lämmitys kuitenkin on tai sellaisen toteuttaa jollakin tavalla, on huomioitava sen kuluttavan helposti melko reilusti tehoa.

Linkkejä DIY-ratkaisuihin ei tällä koneella ollut, mutta koitan tarvittaessa katsella myöhemmin niitä toiselta koneelta. Tosin google löytää useita varsin hyvin dokumentoituja hieman isompia toteutuksia. Niistä soveltaen on ihan mahdollista rakentaa oma hieman pienempi mylly.

weatherc

#5
Totta kyllä.

Tuulivispeli-idea on lähinnä näpertely-idea jos totta puhutaan. Ei tarvi paljoakaan selailla aurinko/tuuli-foorumeja niin käy selväksi että kaiken maailman tuulivispelit energian tuotantoon on Suomen oloissa silkkaa näpertelyä. Tuulet ovat liian puuskittaiset koska siinä mielessä ollaan aika lailla keskellä sisämaata. Puuskittaisuuden näkee myös kysesisen paikan tuulidatasta vaikka ihan Itämeren rannikolla onkin. Tosin siihen vaikuttaa tottakai myös vispelin korkeus ja ympäristö. Tottakai jos alkaisi rakentamaan jotain 15+ m mastoa niin asian laita olisi paljon parempi kun nykyisessä noin 8 metrisessä kepissä.
Marraskuun tuulidatat tähän asti, 4200 dataa: Keskituuli 1.69 m/s, keskimääräinen puuska 4.32 m/s.

Tuossa 10+ km päässä rakennetuissa 3 voimaloissa lienee asia ihan toinen, näkyyhän ne useamman kymmenen kilometrin päähän kun sopivaan kohtaan osuu.

Toiveessa oleva tuulituotanto olisi ei ehkä nyt 50 wattia mutta kiva olisi jos sanotaanko 3-5 wattia keskimäärin (+ hävikit), eli sen verran että Raspi saisi virtaa edes jokuselle tunnille päivässä. Viime päivien sumpuraisessa kelissä kun tuosta paneelista ei ole saanut mitään irti. Tosin, tänään heti kun keli kirkastus niin heräs myös paneeli henkiin. Ja me ollaan sentään marraskuun puolessa välissä, eli enää kuukausi siihen pimeimpään kohtaan...

Se on totta että noiden vispeleiden hinnat ovat aika suolaiset varsinkin kun ei ole hajuakaan mikä se tuotto loppupeleissä olisi. Hintaa kilowatille taitaa tulla aika reilusti. Vaikka niitä löytääkin aliexpressissä suht edullisesti niin rahti + tullit nostaisi myös niiden hintaa ihan kivasti. Eikä rahtaaminen Jenkeistäkään mitään edullista enää ole (esim Ebay).
Toinen on se että tuo "normaali" vaakamallinen tapaus vaatii aikas tukevan maston sekä mahdollisuuden pyöriä tuulen suunnan mukaan.
Siitä heräsikin se idea "Davis-mallisesta" kyhelmästä jossa tuulen suunnalla ei olisi väliä. :)

Loppupeleissä taitaa olla varmempi ja halvempi ratkaisu jos haluaisi lisää virtaa lisätä toinen paneeli sekä kasvattaa akku-kapasiteettiä. Akun valitsin tarkoituksella pieneksi näin alkuun koska ajatus on että ensin koittaa hitusen kartoittaa miten pitkälle tuolla konfiguraatiolla potkii ja kuinka paljon päivä tulee jossa ei virtaa ole. Tuossa kuun alussa oli vielä päiviä jossa virtaa tuli tuosta yhdestä paneelista päivällä enemmän mitä kulutus oli koska virtaa riitti liki puolen yöhön asti.

systeemi

Itse lähtisin lisäämään juuri tuota akku- ja paneelikapasiteettiä. En nyt muista ulkoa mutta kun paneelit kytkee "sopivasti" niin ne antaa paremmin tehoa ulos pienillä w/m2 lukemilla.
Sääasema Nauska, Kemi

www.kemiweather.fi

weatherc

#7
Lainaus käyttäjältä: systeemi - sunnuntai, 16.11.2014, 18:16
Itse lähtisin lisäämään juuri tuota akku- ja paneelikapasiteettiä. En nyt muista ulkoa mutta kun paneelit kytkee "sopivasti" niin ne antaa paremmin tehoa ulos pienillä w/m2 lukemilla.

Tuossa on rinnan/sarjaan-kytkentöjen eroja:
http://www.tut.fi/smg/tp/kurssit/SMG-4450/luennot/SMG-4450_vierailuluento_6_10_2011.pdf

EDIT:
Tuo on kyllä Tamperelaisille mutta löytyy pikkasen tietoa tuotosta eri kulmilla ja suunnilla per kuukausi:
http://www.tampere.fi/material/attachments/a/6Gkg9C2MG/Aurinkosahkoopas_36660_vedos.pdf

Aatoksia...

Jos katsoo miten tuo on toiminut tähän mennessä niin aika lailla on menny sen mukaan miten aattelin erinäisten taulukoiden ja laskureiden avulla. Eli:
- kesä (huhti/toukokuu - elo/syyskuu) - virtaa on 24/7 sekä Raspille että BO:lle ja tarvittaessa reitittimelle
- talvi - BO ja retitin pois ja (jos virtaa) on päällä vain päivisin. Pätkimiset alkoi kyllä karvan verran aikasemmin mitä olin ajatellut mutta sehän riippuu paljon myös kelistä.

Optimaalinen tilannehan olisi että virtaa olisi 24/7, vaikkain talvisin olisi öisin kiinni. Realistisempi tilanne lienee että virtaa olisi siten että
- Daviksen loggerin pattereita ei tarvis vaihtaa kun ehkä pari kertaa talven aikana. Ainakin käyttöopus lupailee kuukauden patteri-ikää jollei ole verkkovirtaa. No, se nähtänee kohtapuolin kuinka hyvin pitää kutinsa.
- Raspi heräisi henkiin muutamaksi tunniksi päivisin mutta vähintään 5 päivän välein jotta loggeri saadaan purettua (ja tuore kuva lumitilanteesta saadaan napattua).

- Akkupatteristoahan voisi laajentaa vaikka kuinka (ainakin melkein), kesällä kun virtaa on yllin kyllin jota niihin puskea. Rajoittavat tekijät ovat hinta ja tila. ;D
- Jos toista paneelia ajattelee niin se tarvii ainakin paremman säätimen, tuo halpis-sädin kun on 10A (eli 150W)-säädin. Se ei montaa €uroa maksanut ja on kyllä hoitanut tehtävänsä mallikkasti. Tosin nälkä kasvaa syödessä tässä(kin) hommassa ja jos sen vaihtaisi niin kiikariin menisi kyllä versio josta saisi jotain dataa uloskin (joko että Raspilla pystyisi hakemaan datat tai käydessä paikan päällä wintoosa-läppärillä).


systeemi

Et välttämättä tarvitse isompaa säädintä, kun kytket sarjaan. Syynä se että virta ei nouse vaan jännite. Tuolla sarjaan kytkennällä latauksen päälle lähtemis herkkyys nousee ja paneelit lähtee latamaan huonommallakin kelillä (tätä minä muistelin että joku expertti suositteli). Rinnan kytkennällä ja taas saavuttaisi nopeampaa lataus nopeutta eli käyttännössä virrananto kyky paranee. Olisinkin joku expertti, mutta mutuilua, kolmannen käden tiedoilla.
Sääasema Nauska, Kemi

www.kemiweather.fi

weatherc

LainaaEt välttämättä tarvitse isompaa säädintä, kun kytket sarjaan

Tuota mä just ajattelinkin. Nuissa säätimissä näyttää olevan sekä esim. "solar input 150 watt" sekä maksimi input voltit.
Sinänsä se ei olisi kovinkaan vaikeata tehdä niinkin, jos säädin antaa periksi, että vaihtaisi sarjaan talveksi ja rinnan kesäksi. Toisaalta kesällähän virrasta ei ole pulaa mutta keväällä/syksyllä saisi akut nopeammin täyteen.

Toinen on että tuo nykyinen halpis-säädin (alibabasta saa alta kympillä) on pwm-säädin kun mppt-säätimellä saisi 15-20% enemmän ulos.
Se mikä mulla tuli mieleen on kuinkakohan paljon on viime aikoina ollut päiviä jossa tuo nykyinen säädin ei ole antanut mitään ulos mutta mppt-säädimellä olisi saanut eli jossa ollan oltu siinä hilkulla.

Olisi myös kiva tietää kuinka paljoa on uupunut näistä viime aikaisista pilvisissä päivissä jossa täällä kotosalla oleva aurinko-anturi on liikkunut siinä 20w/m2 korvilla, niitä kun on nyt ollut viikkotolkulla.