Kirjoittaja Aihe: Harrastus vie mennessään..  (Luettu 1421 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa miihkali

  • Kiinteä osa Foorumia
  • *****
  • Viestejä: 370
Harrastus vie mennessään..
« : Maanantai, 04.08.2014, 16:20 »
Oltuani jonkin aikaa poissa sekoilemassa, toisen eli pääharrastukseni, tietokoneiden parissa ja sairasteltuani ohessa oikein ison miehen lailla, tulin päättäneeksi silmäillä härveleiden antamia lukemia tarkemmin. Syynä varmaan oli taannoinen ukkosmyrsky, joka onneksi ohitti hipoen särkemättä mitään.

Olen jälleen samassa tilanteessa, kuin aiemminkin eli haen tuulianturille paikkaa. Tällä kertaa tosiaan haen kirjallisesti, koska asioista määräävä naisihminen saattaa siten olla helpompi nakki. Tosin pitkän kokemuksen opettamana voin todeta, ettei yksikään naisihminen ole "helppo nakki", ne vain saattavat näyttää siltä. Oli miten oli, mutta sääharrastus on sellainen, että siihen jää koukkuun, tavalla tai toisella. Tekisi mieli toteuttaa itseään täydellä laidalla, mutta aina on ollut joku este. Suurin este minulla näyttää aina olevan antureiden kunnollinen sijoituspaikka.

Tällä kertaa tarjosin ajattelemastani paikasta hiukkasen pätäkkää, jotta homma ei olisi mankumista. Tarjosin vuosivuokrana niin vähäisen summan, että se aiheuttaa edellä mainitun naisihmisen ihastuttavassa päässä hetkellisen säälin tunteen hänen luullessaan meikäläisen olevan täsmälleen persaukinen! Luotan siitä syntyvään äidin vaiston heräämiseen ja saan paikan käyttööni ilmaiseksi. Luulen jo etukäteen, ettei suunnitelmani tule toimimaan, koska kyseinen femiini on minua parikymmentä vuotta nuorempi, eikä hänellä ole mahdollisesti toimivaa ajatusta vanhojen pappojen huoltoa ajatellen. Odottelen kuitenkin s-postia tulevaksi jonain päivänä.

Näiden alkuvalmistelujen lisäksi olen tehnyt suunnitelman, mitä laitteisiin tulee. Aiemmin kokeillut räpsyt olen yrittänyt unohtaa, osasta pääsin eroon myymällä. Armoton määrä on jälleen käyty läpi esitteitä, vertailuja sekä kokemustarinoita. Kaiken tämän jälkeen on vain kolme kirjainta, eli TFA. Tässä voin todeta olevani merkkiuskollinen, koska ensimmäinen, ja mielestäni hyvä, sääasemani oli TFA. Jäljellä siitä on enää konsoli, loput tilpehöörit ovat edelleen aika kaukana erään ison talon katolla. Nähtävästi pysyvästi. Niinpä edessä on jälleen aseman hankinta, tällä kertaa sen VIIMEISEN.

Huomasin muuten, että tämä sivusto antaa paljon enemmän tietoa, kuin keskiverto sääharrastuksesta kertova. Olen aiemminkin tainnut todeta saman, mutta siinä on vinha perä. Ensinnäkin tämä sivusto kaikkineen on suomalainen, ja Suomessa on Suomen sääolot. Engelsmanneilla on myös hyvää luettavaa, tosin enimmäkseen silloin pyöritään puutarhasäässä, joka hobbyna taitaa olla melkoinen.

Juu, kyllä se on niin, että ei tästä harrastuksesta eroon pääse. Taukoa näköjään voi pitää halutessaan, mutta yksikin pikkutrombi, joka kohdalle sattuessaan vie sillankaiteelta sikarirasian, herättää homman uudestaan!