Halpikset vs FMI:n mittarit

[miihkali]

Olen jo pitkään ihmetellyt asiaa, joka tuntuu toistuvan kaikissa kokeilluissa halpisasemissa. Se on tuo suhteellinen ilmankosteus, joka useimmiten nousee iltaa ja yötä kohden ollen sitten aamuyöstä, tai ennen auringonnousua korkeimmillaan. Päivän mittaan kosteusprosentti sitten laskee ja tasautuu johonkin lukemaan, joka tietenkin on yleensä alle FMI:n vimpaimien esittämän, mutta sinällään paikallaan pysyvä. FMI:n lukemat saattavat nekin notkahtaa hieman alaspäin. Tänä paivänäkin FIM:n lukema on jurottanut melkein paikallaan, vain parin prosentin laskulla jonkin aikaa. Omat tekniikan ihmeeni ovat laskeneet lukemia kuutisenkin prosenttia, ja ovat nyt yötä kohden esittämässä korkeampia lukemia. Joku tähän vaikuttaa eikä se kai välttämättä ole se varsinainen ilmankosteus, vaan laitteet villintyvät joko valoisuudesta, tai sitten lämpötilan nousulla on jotain tekemistä esitettyjen kosteusarvojen kanssa. Ihmeellisintä on juuri se, että olipa kyseessä TFA, ws1080 tai sitten tämä viimeisin nexushalpis, niin tilanne on ollut sama kaikkien kohdalla. FMI:n kahden prosenttiyksikön lasku kertautuu moninkertaiseksi halpislaitteessa. On ihmeellinen sattuma, että halpiksilla on joku tietty raja-arvo, jossa lukemat romahtavat eivätkä putoa tasaisesti. Olen ymmälläni! 

[khyron]

Suhteellinen ilmankosteus, mitä siis tyypillisesti mitataan, on juurikin riippuvainen lämpötilasta. Ja käsittääkseni tarkan digitaalisen kosteusmittarin teko ei ole ihan triviaalia, jolloin halpikset selkeästi helpommin heittävät hieman, erityisesti kuivassa tai kosteassa.

[weatherc]

Yks mikä saattaa vaikuttaa on anturin kotelointi. Suljettu tai liki suljetun kotelon sisällähän voi selkeinä öinä olla huomattavastikkin kylmempää mitä ympäristössä. Hyvä esmerkki, joskin musta, on daviksen sadeämpäri. Mulla oli kerran lämpöanturi sen sisällä ja selkeinä pakkasöinä siellä oli useampi aste kylmempää mitä ympäristössä. Tämähän saataa myös vaikuttaa kosteuteen.
Daviksen anturihan on "paljas" piirilevy joka majailee siellä säteilysuojan ummennissa.

[miihkali]

Hyvä. En taidakaan olla aivan ulkona, sillä olenkin jo pitkään pohtinut lämpötiloja ja suhteellista kosteutta sekä niiden vaikutusta toisiinsa.

[Snowi]

Yks mikä saattaa vaikuttaa on anturin kotelointi. Suljettu tai liki suljetun kotelon sisällähän voi selkeinä öinä olla huomattavastikkin kylmempää mitä ympäristössä. Hyvä esmerkki, joskin musta, on daviksen sadeämpäri. Mulla oli kerran lämpöanturi sen sisällä ja selkeinä pakkasöinä siellä oli useampi aste kylmempää mitä ympäristössä. Tämähän saataa myös vaikuttaa kosteuteen.
Daviksen anturihan on "paljas" piirilevy joka majailee siellä säteilysuojan ummennissa.

Kuulemma juuri tuon takia säteilysuojan tuuletin olisi hyvä toimia myös talviöinä. Nimittäin aikaisemmin mietin sitä onko 24/7 tuulettimesta oikeestaan hyötyä mutta jostain luin, että varsinkin talvella tuulettomina pakkasöinä tuuletin on hyvä olla. En nyt muista mistä luin sen, mutta siinä se oli selitetty aika tarkkaan miksi. Mietin sitä, että tuolloin tuuletin saattaisi auttaa myös ilmankodteuden kanssa.

[Naruskan Ukka Matinpoika]

Teoreettisia vaikutuksia mihinkään ei Ukka ymmärrä, mutta maalikkojärjellä olen ajatellut niin, että säteilysuojan tuuletin kun on päällä kesää-talvea, niin ovatpahan lukemat ainakin vertailukelpoiset vuoden ympäri siinä suhteessa. Lämpötila-anturi ainakin näyttää lämpötiloja sadasosan, ja ettei vain tuhannesosienkin tarkkuudella. Sielläpä ilma kiertäköön, kyllä se mittari muutoksiin mukaan ehtii.

Ukan PeetBrosin kosteusmittari on samalla 24/7 tuulettimen vaikutuspiirissä, kun asuvat samassa putkessa ja paketissa lämpötila-anturin kanssa.