Vaikka en ole 1-wireä kokeillut, niin en kyllä aloittelijoille sitä lähtisi suosittelemaan, ellei sitten tosiaan satu olemaan Tee-Se-Itse ihminen.
Jos osaa työntää verkkokaapelin oikeaan reikään tietokoneessa niin osaa asentaa 1-wiren. Se kun ei muuta vaadi. (
paitsi nyt johdon vetoa ja sen sellaista jota ei tähän lasketa)
Eli itse asennus on kyllä pirun simppeli 1-wiressä, se on se johtojen veto koneelta ulos mitä vaatii hyvässä lytyssä pikkasen nikkarointia, tietty sekin riippuu ihan paikasta (ja tietty antureiden sääsuojat).
Tuosta olen sikäli samaa mieltä, että käyttöönotto on varmasti siitä helpoimmasta päästä. Se isoin juttu onkin sitten siinä, millä tavalla tuon mittausverkon asentaa ja minkälaiset vaatimukset asennuspaikka asettaa asennukselle. Anturiasennuksen suunnittelu ja toteutus on aika tärkeä osa aseman rakentamista ja 1-wire-laitteilla siihen menee aikaa enemmän, koska pakettisääasemasta poiketen antureilla ei ole samantyyppistä selvää rakenteellista kokonaisuutta (kuten auringon säteilysuoja(t), kiinnitysmahdollisuus esim. tolppaan tai mastoon, jne.). Varmaa on kuitenkin se, että pakettisääasemaan verrattuna 1-wire-järjestelmää voi laajentaa juuri siten, kuin mihin mielikuvitus riittää.
Jos katsoo asiaa toiselta kantilta (ja on pikkasen tee-se-itse-tyyppiä) niin 1-wire on halpa keino "kokeilla" sääaseman pitoa, siinä kun voi aloittaa vaikka yhdellä lämpötila-anturilla ja hankkia muut myöhemmin, josta sitten upgradeerata parempaan haluttaessa.
Jos ei sääasemaoperaattoria sitten tullutkaan ei tappio ollut kun se pari kymppiä parin satasen sijaan jos olisi ostanut valmispaketin
Totta, tosin tuota intoa voi rajoittaa se, että mikäli on sääaseman asennuksen kanssa epävarma, voi äkkiä tie nousta pystyyn, jos esimerkiksi kaikkea tarvittavaa kalustoa ei tajunnut tilata tai jos topologia on käsitteenä täysin tuntematon. Silloin helpommaksi tulee tyypillisesti sääasemapaketin hommaaminen, jolloin kaikki kaapelit ja muut osat ovat valmiina asennusta, eikä asiaa tarvitse miettiä niin paljon. Yleensä myös into aloittaa harrastus on niin suuri, ettei se kovin herkästi niin vain sammu, ellei vastaan tule jotain katastrofaalista tai negatiivista, että innostukselle käy totaalisen huonosti. Vaikka operaattoria ei henkilöstä lopulta tulisikaan niin sääasema todennäköisesti jää toimimaan vähintään talon lämpömittarin asemassa kaikesta huolimatta. Tämän vuoksi itse suosittelen aina, kun sääasemaa harkitaan, aloittamaan sellaisella sääasemalla, joka ei maltaita maksa.
Myönnän tässä olevani vähän heikoilla 1-wire-mielipiteeni kanssa, sillä en ihan osaa nähdä 1-wire-järjestelmää sääasemalaitteena, vaan tahdon alitajuisesti istuttaa sen aina kodin automaatio-ohjauksen osaksi. Kun laitteeseen ympätään salamalaskuria, tuulimittaria, UV-indeksimittaria tai mikä tahansa vastaavaa lisälaitetta, näen sen vain automaatio-ohjausta tarkentavana tai parantavana osana enemmän, kuin sääasemana. Uskon kuitenkin sen pystyvän samaan, kuin pakettisääasemankin - tekninen toteutus on vain huomattavasti erilainen.
Teknisestihän ei ole mikään ongelm laittaa vaika kahta sademittaria, hyöty sitten on vähän kyseenalainen.
En sitä tarkoittanutkaan niin, että erinäisten antureiden asentamisessa kahtena (kuten kaksi sademittaria), olisi ongelma, vaan että saatavien antureiden listalta ei tahdo löytyä mitään muuta, kuin periaatteessa vain lämpötila- ja kosteusanturit, joiden asentaminen useaan eri paikkaan olisi järkeenkäyvää ja hyödyllistä.
Millaista tiedostoa digitemp sitten puskee? Oisko helpompi että tekis vaikka xml formaatin, jollai sopivaa ole jo valmiina, ja sit pulikka joka osaa lukea digitempin fileestä datat ja tallentaa ne oikeaan formaattiin? Jos oletetaan että digitempin file olisi veppiserverillä niin piisaisi sopiva php scripti+conffit.
XML-tiedosto on sen verran universaali, että se varmaankin onnistuisi, mutta senkin kohdalla tarvitaan tietenkin tiedot siitä, mikä anturi-ID on mikäkin kyseisessä mittausverkossa, jotta esim. FinWX:n datalukuskripti osaa julkaista oikean anturin mittausdatan oikeassa paikassaan, ettei käy niin, että ulkolämpötilan tilalle pusketaankin yllättäen vaikka pannuhuoneen kuuman kiertovesiputken lämpötila tai ilmanpainelukema.
