Sähkökatkojen ja sähköttömän ajan eliminointi

Aloittaja Rambe, perjantai, 30.12.2011, 16:07

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Rambe

Huomasin tässä muutama päivä sitten, että pikkuisen UPSin akku taitaa olla ehtoo puolella. UPSn virran syöttö pelasi n. 15min vaikka sammuttelin kaikki "turhat" pois ja sitten ZZZZZZZ.....

Eli pohtisin tässä semmoista, että onko mitään järkeä/hyötyä hankkia akkua tai akkuja joilla "varastoisi" UPSiin enemmän virtaa.
Jos tässä unohdetaan nuo visuaaliset ja toisenpuoliskon mielipiteet olkkarin nurkassa olevasta akkukasasta ;D ;D.

Tämänhetkinen akku taitaa olla jotain 12v/8-10A. Jos tohon laittais tilalle esim. 12v/40A?

Onko kenelläkään tietoa/kokemusta mikä tulee vastaan jos näin tekisi. Akun lataaminen? Lataantuko akku koskaan täyteen? Miten tuon virran syötön aika, piteneekö?

Vai olisiko parempi paneelit katolle tai vaihtoehtoisesti lataisi kun "yhteys Imatralle"-toimii ja akku(ja) valikattoon ja invertteri.


Vai kuuluuko nämä sarjaa "sähkö on sinistä ja sattuu" ::)

teutari

Lainaus käyttäjältä: Rambe - perjantai, 30.12.2011, 16:07
Eli pohtisin tässä semmoista, että onko mitään järkeä/hyötyä hankkia akkua tai akkuja joilla "varastoisi" UPSiin enemmän virtaa.
Jos tässä unohdetaan nuo visuaaliset ja toisenpuoliskon mielipiteet olkkarin nurkassa olevasta akkukasasta ;D ;D.

Tämänhetkinen akku taitaa olla jotain 12v/8-10A. Jos tohon laittais tilalle esim. 12v/40A?

Onko kenelläkään tietoa/kokemusta mikä tulee vastaan jos näin tekisi. Akun lataaminen? Lataantuko akku koskaan täyteen? Miten tuon virran syötön aika, piteneekö?


Tuosta akkukasasta oli aikanaan juttua tuolla vaskin foorumilla.
Vaskin akkupatteri sydeemiä voi tutkailla tuolla http://www.vaski.net/Foorumi/viewtopic.php?p=1512#1512

J.Jäntti

UPSin akustoa voi luonnollisesti lisätä aika reippaastikin, jos sattuu olemaan sen verran intoa siihen ryhtyä, mutta ihan auton akkua en lähtisi lisäämään.
UPSien sisuksissa on tyypillisesti 12V/9Ah (tai vastaavan Ampeerituntilukeman) akkuja, jotka ovat lyijyhyytelöakkuja.

Sikäli, kun asianlaidan olen ymmärtänyt, tämän tyyppisten akkujen lataamisesta vastaa ihan erilainen latausjärjestelmä, kuin mitä esimerkiksi auton hapotetuilla akuilla on. Hapotetun akun lataaminen tuollaisella laturilla saattaa onnistua, mutta ottaen huomioon happoakun ampeerituntimäärän, voi tuollaisen lyijyhyytelöakun laturilla kulua aika pitkäkin tovi, ennen kuin se saa happoakun täyteen ladattua. On myös yhtä hyvin mahdollista, että lyijyhyytelöakkulaturin voimat eivät vain riitä tuohon ja UPSin latausjärjestelmä voi joko luulla akun olevan totaalisen hengiltä tai se lataa sitä akkua maailman tappiin saakka tai hajoaa.

Toisekseen, jos UPSilla on jonkinlainen kontrolliohjelma pyörimässä, se ei todennäköisesti tiedä tuollaisesta ison kapasiteetin akusta mitään, vaan on todennäköisesti asetettu laskemaan tavallisen lyijyhyytelöakun kapasiteetin mukaan. Akun varaan siirryttäessä se luultavasti vain jumittaa samaa käyntiaikaa kunnes akun varaustaso laskee niin alas, että UPS sen huomaa. Tuollainen avoin akku saattaa muodostua riski- tai vaaratekijäksikin (esim. vedynmuodostus, erittäin korkea oikosulkuvirta jne.), joten siksikin välttäisin itse rakentamasta tuollaista kokonaisuutta. Tämän lisäksi joutuisit muokkaamaan UPS:n akulle menevää kaapelia paksummaksi, jotta se kestäisi akun tuottaman virtamäärän paremmin.

Vanhemmat UPSit käyttivät vielä happoakkuja, jolloin niiden perään tuollaisen isommankin akun sai laitettua vanhojen tilalle. Esim. Vaski.net-sivuston ylläpitäjällä ja olikohan ehkä myös Teutarin isännälläkin joku oikein kammotusta ja kunniaa herättävä akkufarmi syöttämässä virtaa vanhemmalle Fiskars-merkkiselle UPS-laitteelle...
Juha Jäntti
Foorumin ja sivuston ylläpitäjä
Finland Weather Exchange (FinWX)

http://www.finwx.net/
------------------------------------------
Ukkoskausi avattu Suomessa: --.--.2024
Ukkoskausi avattu Helsingissä: --.--.2024
-------------------------------------------
Ukkospäivälaskuri 2024; Helsinki/Viikinmäki
0 ukkospäivää.
------------------------------------------
X, FinWX:n ylläpidon ilmoitukset
------------------------------------------

finilves

Minulla loppui kans UPSin akut ja laitoin ulkopuolelle 2 kpl 105 Ah hyytelö akkuja, siinä ne latingissa olleet toista vuotta.
Ei niitä kuivata muutaman päivän katkokset.

khyron

Autoissakin voi olla lyijyhyytelöakku, eli ei sen lataamisen pitäisi mitenkään oleellisesti erota tavallisesta akusta. Noin muuten lienee toki fiksumpaa laittaa joku vapaa-ajanakku, joka on tarkoitetu tasaisempaan lataamiseen/purkamiseen. Auton akut kun on tehty siihen että niistä rykäistään yhtäkkiä paljon virtaa ja sitten lopun aikaa lataillaan.

Kuulemma pikku-upsit voi päätellä akun olevan rikki jollei se lataudu riittävän nopeasti, ts. akku on suurentunut kovin paljon, en tosin ole itse kokeillut.

Virtaa akusta ei oteta yhtään enempää vaikka akku olisikin isompi, upsin elektroniikka määrää paljonko akkuun voidaan virtaa työntää/ottaa.

Jälellä olevan ajan upsi ilmoittaa todennäköisimmin akun jännitteestä, koska jos sinne olisi kovakoodattu joku aika se toimisi vain tietyllä kuormalla oikein.

Rambe

  Tätä asiaa lähdin vaan funtsimaan, kun akkuhan antaa sen virran mitä sieltä otetaan jännitteenhän se pukkaa sen mitä on tarjolla. Mutta kun mökille rakentelin näitä aurinkokennoja, niin joku viisaampi kauppias kertoili jostain akun sisäisestä vastuksesta yms.(meni yli hilseen) eli hänen mukaansa ei kannattaisi laittaa yli suuria akkuja aurinkokennojen perään, koska latausteho kärsisi siitä ?
En tiedä olisiko halunnut myydä lisää kennoja vai mitä? Nyt on yksi 30W kenno ja 100A akku ja hyvin pärjäillyt :D.

Akkujahan on tosi monen tyyppisiä ja ainakin olen huomannut radio-ohjattavien kanssa, että lataus laitteessa on eri ohjelmat eri akku tyypeille. On tasaista-. pulssi-, pikalatausta ja vielä litiumpolymeeriakuille omansa(isommissa akuissa joka kenno ladataan erikseen).

Pitänee tehdä koeajo isommalla akulla, katotaan kuinka äijän käy.

djmake

Lainaus käyttäjältä: Rambe - perjantai, 30.12.2011, 16:07
Huomasin tässä muutama päivä sitten, että pikkuisen UPSin akku taitaa olla ehtoo puolella. UPSn virran syöttö pelasi n. 15min vaikka sammuttelin kaikki "turhat" pois ja sitten ZZZZZZZ.....

Kannattaa ensin aloittaa sillä uudella akulla. Jos vanhassa on ikää paria vuotta enemmän, niin kyllä siitä on kapasiteetista saattanut upsista ja akun laadusta riippuen kadota kohtuullinenkin osa.

Lainaa
Eli pohtisin tässä semmoista, että onko mitään järkeä/hyötyä hankkia akkua tai akkuja joilla "varastoisi" UPSiin enemmän virtaa.
Jos tässä unohdetaan nuo visuaaliset ja toisenpuoliskon mielipiteet olkkarin nurkassa olevasta akkukasasta ;D ;D.

Tämänhetkinen akku taitaa olla jotain 12v/8-10A. Jos tohon laittais tilalle esim. 12v/40A?

Miten muistelisin aiheesta keskustellun tälläkin foorumilla joskus aikaisemmin... Mutta mitä järkevyyteen tulee, niin se on jokaisen harkittava itse. Akut kuitenkin maksavat, joten jo se voi rajoittaa järkevyyttä huomattavasti.
Mitä noihin akkuihin tulee, niin kapasiteetti on Ah, eli ampeerituntia. Pelkkä A on virta. Normaali koko pikku-upsissa on 7,2Ah ja toki tuo 12 volttia. Ups-käyttöön on hieman suurempikapasiteettistakin saman kokoista akkua. Ja itse lähtisin siitä, että miettisin millaisia katkoja alueella oikeasti on. Yleensä suurin osa on lyhyitä räpsyjä ja pidemmät tuntien mittaisia. Itse en ole kokenut jälkimmäisiin varautumista tarpeelliseksi, mutta joku ajattelee asian toisin. Katkojen pituuden jälkeen seuraava on kuorma, joka upsin perässä on. Mitä vähemmän, sitä pidempi valmiusaika toki. Ja pidempiä aikoja tavoitellessa jonkun pikku-upsin perään korkeintaan 50% maksimista voisi olla ihan hyvä lähtökohta.
Kun kuorma on selvillä, niin sitten taulukosta tai kokeillen, miten pitkään upsissa riittää potkua. Jos sitä riittää alkuperäisellä akulla 15 minuuttia, lisää toisen (samanlaisen) akun lisääminen alkuperäisen rinnalle ajan jokseenkin tuplaan.

Lainaa
Onko kenelläkään tietoa/kokemusta mikä tulee vastaan jos näin tekisi. Akun lataaminen? Lataantuko akku koskaan täyteen? Miten tuon virran syötön aika, piteneekö?

Alkuperäisen kanssa samanlainen akku rinnalla on kokeiltu. Laitteesta riippuen toki, mutta ainakin itsellä toimi ongelmitta vuosia. Eikä latautumisen kanssakaan ollut ongelmia, mutta lataus toki kestää pidempään ja huonolaatuinen upsi ei välttämättä siitä pidä. Ja tottakai aika pitenee.

Mikäli akkuja kytkee rinnan, on niiden oltava ehdottomasti samanlaisia tai homma kaatuu siihen. Oikeastaan vaatisi pienet vastukset väliin, mutta samanlaisilla homma toimii jokseenkin mukavasti muutenkin.

Lainaa
Vai kuuluuko nämä sarjaa "sähkö on sinistä ja sattuu" ::)

Osin kyllä. Isommissa akuissa kun nuo oikosulkuvirrat ovat todella rajuja, niin pienellä vahingolla saa paljon pahaa aikaan. Eli järki mukaan näissäkin.

Lainaus käyttäjältä: J.Laiho - perjantai, 30.12.2011, 16:56
UPSin akustoa voi luonnollisesti lisätä aika reippaastikin, jos sattuu olemaan sen verran intoa siihen ryhtyä, mutta ihan auton akkua en lähtisi lisäämään.

Auton akut (siis ne perinteiset sellaiset) unohtaisin myös itse. Turvallisempia ja parempia vaihtoehtoja tosiaan on.
Ja mikä sitten onkin aika reippaasti, mutta jokaisessa upsissa ei homma toimi. Ihan halvimpien kanssa ei oikein maksa vaivaa edes kokeilla. Elektroniikka on kuitenkin mitoitettu juuri rajoille, eikä sen kestävyys ole mitenkään varmaa, jos akuston varassa ollaankin moninkertainen aika suunniteltuun verrattuna. Lämpö on yksi, mikä ainakin saattaa vastaan tulla.

Lainaa
UPSien sisuksissa on tyypillisesti 12V/9Ah (tai vastaavan Ampeerituntilukeman) akkuja, jotka ovat lyijyhyytelöakkuja.

Riippuu täysin laitteesta. Itsellä on ehdottomasti eniten tullut vastaan 7,2 Ah akkuja. Niiden määrä sitten vaihtelee laitteen koosta riippuen. Näin siis Powerwaren laitteissa ja muutamissa muissakin. Vastaavasti taas esimerkiksi kokoluokassa 1400 VA tms APC käyttää kahta isompaa akkua Powerwaren käyttäessä neljää 7,2Ah akkua.

Lainaa
Sikäli, kun asianlaidan olen ymmärtänyt, tämän tyyppisten akkujen lataamisesta vastaa ihan erilainen latausjärjestelmä, kuin mitä esimerkiksi auton hapotetuilla akuilla on. Hapotetun akun lataaminen tuollaisella laturilla saattaa onnistua, mutta ottaen huomioon happoakun ampeerituntimäärän, voi tuollaisen lyijyhyytelöakun laturilla kulua aika pitkäkin tovi, ennen kuin se saa happoakun täyteen ladattua.

Eihän se ihan omanlaisensa tarvitse olla, mutta omat erityispiirteensä näissä tosiaan on. Yksi tärkeimmistä huomioitavista seikoista on tällaisessa käytössä ylläpitolataus. Homma ei toimi, mikäli akulle tarjotaan ali- tai ylijännitettä.
Mitä tuohon Ah-määrään tulee, niin ihan samalla tavalla suurempi kapasiteetti ottaa siellä upsin perässä enemmän aikaa ihan riippumatta siitä akusta.

Lainaa
Toisekseen, jos UPSilla on jonkinlainen kontrolliohjelma pyörimässä, se ei todennäköisesti tiedä tuollaisesta ison kapasiteetin akusta mitään, vaan on todennäköisesti asetettu laskemaan tavallisen lyijyhyytelöakun kapasiteetin mukaan.

Mikään tämänkaltainen ei toki ole riippuvainen siitä akkutyypistä. Eli jos laite ei tajua suurempaa kapasiteettia, ei se sitä tee, olivat akut mitkä tahansa. Mutta vastaavasti kokeilu on oikeastaan ainoa keino selvittää asia pienempien upsien osalta. Isommissa on suoraan lisäakustomahdollisuuksia ja siellä ne on myös otettu huomioon.

Lainaa
Tuollainen avoin akku saattaa muodostua riski- tai vaaratekijäksikin (esim. vedynmuodostus, erittäin korkea oikosulkuvirta jne.), joten siksikin välttäisin itse rakentamasta tuollaista kokonaisuutta. Tämän lisäksi joutuisit muokkaamaan UPS:n akulle menevää kaapelia paksummaksi, jotta se kestäisi akun tuottaman virtamäärän paremmin.

Ei se oikosulkuvirta todellakaan ole mikään pieni vähän järemmän kokoisessa hyytelöakussakaan. Ei starttiakun luokkaa tietenkään, mutta paljon jokatapauksessa. Jo ihan normi alle 10Ah akku lämmittää aika paksuakin johtoa kiitettävästi. Eli varovaisuus on paikoillaa.
Mutta miksi ihmeessä kaapelia pitäisi muokata mihinkään? Virta on samalla kuormalla sama akusta riippumatta, koska itse upsiin ei tehdä mitään muutoksia. Sensijaan sen mahdollisen lisäakun / isomman akun välittömään läheisyyteen on toki suotavaa sijoittaa sulake.

Lainaus käyttäjältä: khyron - perjantai, 30.12.2011, 19:14
Autoissakin voi olla lyijyhyytelöakku, eli ei sen lataamisen pitäisi mitenkään oleellisesti erota tavallisesta akusta. Noin muuten lienee toki fiksumpaa laittaa joku vapaa-ajanakku, joka on tarkoitetu tasaisempaan lataamiseen/purkamiseen.

Voi toki olla, mutta kyllä se Optima on eri laite, mitä ups-käyttöön tarkoitettu akku. Eli on niissä eroja latauksenkin osalta. Enkä silti laittaisi mitään vapaa-ajan akkuakaan. Turvallisempaa, kun pysyy hyytelöakuissa.

Lainaus käyttäjältä: Rambe - perjantai, 30.12.2011, 22:25
Mutta kun mökille rakentelin näitä aurinkokennoja, niin joku viisaampi kauppias kertoili jostain akun sisäisestä vastuksesta yms.(meni yli hilseen) eli hänen mukaansa ei kannattaisi laittaa yli suuria akkuja aurinkokennojen perään, koska latausteho kärsisi siitä ?

Ihan järkeenkäypää on, ettei käytetä ylisuuria. Tarkoittaisi helposti sitä, ettei akustoa saisi koskaan normaalitilanteessa latautumaan täyteen, mikä ei ole hyvä asia.
Ja kyllä, jokaisessa akussa on sisäinen vastus. Asiaa ei juuri tarvitse normaalisti miettiä, joten ei liene vakavaa se hilseen yli meno. Lähinnä tuo tulee vastaan kytkettäessä akkuja rinnan. Ja juuri siksi tuolla ylempänä kirjoitinkin, että akkujen on tärkeää olla samanlaiset.

Lainaa
Akkujahan on tosi monen tyyppisiä ja ainakin olen huomannut radio-ohjattavien kanssa, että lataus laitteessa on eri ohjelmat eri akku tyypeille. On tasaista-. pulssi-, pikalatausta ja vielä litiumpolymeeriakuille omansa(isommissa akuissa joka kenno ladataan erikseen).

Juurikin näin. Ja vääränlaisella latauksella saa pahimmillaan akun häviämään hyvin lähelle maatakiertävää rataa.

khyron

Lainaus käyttäjältä: djmake - lauantai, 31.12.2011, 02:55
Lainaus käyttäjältä: khyron - perjantai, 30.12.2011, 19:14
Autoissakin voi olla lyijyhyytelöakku, eli ei sen lataamisen pitäisi mitenkään oleellisesti erota tavallisesta akusta. Noin muuten lienee toki fiksumpaa laittaa joku vapaa-ajanakku, joka on tarkoitetu tasaisempaan lataamiseen/purkamiseen.

Voi toki olla, mutta kyllä se Optima on eri laite, mitä ups-käyttöön tarkoitettu akku. Eli on niissä eroja latauksenkin osalta. Enkä silti laittaisi mitään vapaa-ajan akkuakaan. Turvallisempaa, kun pysyy hyytelöakuissa.

Toki on erilainen, niinkuin sanoin auton akku on tarkoitettu nopeeseen purkuun. Vapaa-ajanakku ei poissulje sitä että kyse olisi hyytelöakusta. Hyytelöakku viittaa vain siihen millaisessa muodossa happo siellä akussa on, eikä liity mitenkään siihen millaiseen käyttöön akku on tarkoitettu.

J.Jäntti

Lainaus käyttäjältä: djmake - lauantai, 31.12.2011, 02:55
Ja mikä sitten onkin aika reippaasti, mutta jokaisessa upsissa ei homma toimi. Ihan halvimpien kanssa ei oikein maksa vaivaa edes kokeilla. Elektroniikka on kuitenkin mitoitettu juuri rajoille, eikä sen kestävyys ole mitenkään varmaa, jos akuston varassa ollaankin moninkertainen aika suunniteltuun verrattuna. Lämpö on yksi, mikä ainakin saattaa vastaan tulla.

Juuri tätä tarkoitin. Tuolla "reippaalla lisäämisellä" referoin lähinnä konesali-tason UPSeja, jossa akkupaketteja voi hankkia melko huolettomasti (joskin kalliisti). Niiden akut koostuvat yleensä myös lyijyhyytelöakuista, mutta niihin on isketty myös älyäkin niin, että UPSi ymmärtää saaneensa lisää käyntiaikaa. Virittämällä kuluttajatason UPSissa toisen akun UPSin aiemman akun rinnalle ei takaa sitä, että UPSi tajuaa saaneensa lisää käyntiaikaa, jolloin homma tahtoo mennä enemmän arvausleikin tasolle ja kontrollisoftan käytettävyys kyseenalaistuu siitä hetkestä alkaen. Itse puolestani haluaisin niin pitkän käyntiajan omalle UPSille, kuin ikinä vain mahdollista, jotta Fortumin verkon kadotessa joko hallitusti tai myräkän seurauksena, pyörisivät täällä koneet vielä pitkään, mutta vierastan ajatusta siitä, että UPSini ulkopuolella pyörisi irtoakkuja.

Lainaus käyttäjältä: djmake - lauantai, 31.12.2011, 02:55
Mutta miksi ihmeessä kaapelia pitäisi muokata mihinkään? Virta on samalla kuormalla sama akusta riippumatta, koska itse upsiin ei tehdä mitään muutoksia. Sensijaan sen mahdollisen lisäakun / isomman akun välittömään läheisyyteen on toki suotavaa sijoittaa sulake.

Kaapelointia ei välttämättä tarvitse UPSiin muuttaa, mutta se on käynyt itselläni mielessä tuollaista "ulkoista" lisäkapasiteettia ja sen lisäyksen tuomia asioita miettiessäni.
Tilanne, jossa UPS erottaa itsensä valtionverkosta ja siirtyy akun varaan, syntyy aina hetkellinen syöksyvirta, jota tasataan UPSin omilla rajoittajakomponenteilla. Ainakin oma ymmärrykseni on se, että mitä enemmän akkuja on rinnan kytkettynä, sen suuremmaksi tällainen syöksyvirta voi nousta. Jos akusta UPSiin menevä kaapeli on pinta-alaltaan pieni, voi jälki olla rumaa, jos virta on liian pitkään korkea. Tietenkin se on asia erikseen, jos korkean virran kestoaika on lyhyt, mutta sekin riittää, jos yhden neliömillin kaapelin läpi painelee kerralla niin iso virtamäärä, että se kaapeli palaa poikki. Itse en ainakaan ihan silmät ummessa tai ilman tarkkoja laskelmia ja pohjatutkimusta tuollaiseen ryhtyisi: Hommasta voi tulla äkkiä vaarallista.
Juha Jäntti
Foorumin ja sivuston ylläpitäjä
Finland Weather Exchange (FinWX)

http://www.finwx.net/
------------------------------------------
Ukkoskausi avattu Suomessa: --.--.2024
Ukkoskausi avattu Helsingissä: --.--.2024
-------------------------------------------
Ukkospäivälaskuri 2024; Helsinki/Viikinmäki
0 ukkospäivää.
------------------------------------------
X, FinWX:n ylläpidon ilmoitukset
------------------------------------------

djmake

Lainaus käyttäjältä: J.Laiho - lauantai, 31.12.2011, 12:50
Juuri tätä tarkoitin. Tuolla "reippaalla lisäämisellä" referoin lähinnä konesali-tason UPSeja, jossa akkupaketteja voi hankkia melko huolettomasti (joskin kalliisti). Niiden akut koostuvat yleensä myös lyijyhyytelöakuista, mutta niihin on isketty myös älyäkin niin, että UPSi ymmärtää saaneensa lisää käyntiaikaa.

Laitekohtaisia eroja on tottakai olemassa, mutta varsinkin vähän vanhemmassa laitteistossa on "tyhmiä" lisäakustoja. Eli akkupaketille ei kulje mitään muutakuin sähkö ja homma toimii silti. UPSin toteutuksestahan tuo on kiinni.

Lainaa
Virittämällä kuluttajatason UPSissa toisen akun UPSin aiemman akun rinnalle ei takaa sitä, että UPSi tajuaa saaneensa lisää käyntiaikaa, jolloin homma tahtoo mennä enemmän arvausleikin tasolle ja kontrollisoftan käytettävyys kyseenalaistuu siitä hetkestä alkaen.

Varmaksi ei voi tietenkään tietää, miten reagoi. Vastaavasti sitä softaakaan ei toki ole pakko ainakaan kaikissa ratkaisuissa käyttää. Ja jos haluaa sen oikeasti varman, niin silloin rahaa on oltava valmis käyttämään reilusti.
Akun kulloinenkin jännitetaso taas on ratkaisevassa roolissa monessa asiassa. Ja jos akkuja on yhden sijaan kaksi, niin jännite laskee hitaammin. Eli upsi ei välttämättä suoraan edes tiedä käyntiaikaa, mutta osaa kuitenkin käyttää kapasiteetin hyväkseen. Toki ottaen huomioon aikaisemmin mainitut näkökohdat jne.

Lainaa
Itse puolestani haluaisin niin pitkän käyntiajan omalle UPSille, kuin ikinä vain mahdollista, jotta Fortumin verkon kadotessa joko hallitusti tai myräkän seurauksena, pyörisivät täällä koneet vielä pitkään, mutta vierastan ajatusta siitä, että UPSini ulkopuolella pyörisi irtoakkuja.

Miksi ihmeessä niiden pitäisi olla irtoakkuja? Kotelointiin on ratkaisuja varmasti riittävän paljon ja mikäli haluaa valmiin kotelon, niin katselee vaikka yritysten poistoon menevää tavaraa. Välillä lähtee toki koko kokonaisuuksia poistoon, mutta välillä saattaa silmään ottaa pelkkä lisäakusto. Saa valmiin kotelon, minne voi johdottaa tarvittavan määrän akkuja haluamallaan tavalla.

Käyntiaika on tosiaan jokaisen itse mietittävä asia. Itse en ole innostunut panostamaan mahdottomiin. Katkot ovat pääsääntöisesti hyvin lyhyitä tai sitten venuvat useampaan tuntiin. Jälkimmäisiä on harvoin ja niihin varautuminen maksaa ison kasan rahaa. Ja ainahan sääkoneeksi voi hankkia sopivan miniläppärin. Ei ehkä kaikilta osin paras, mutta toimii omalla akullaan kymmenenkin tuntia. Loppu laitteisto on toki varmistettava muulla tavoin, mutta mitä pidempää varmistusta haluaa, sitä tärkeämpää on miettiä oikeasti varmistamisen arvoiset laitteet. Siis jos vähänkään aikoo pysyä siedettävissä summissa.
Akkuvarmennuksella tulee jokatapauksessa jossakinkohtaa järkevyysraja vastaan ja kannattaakin miettiä, pitkäänkö akkujen varassa haluaa mennä ja harkita aggregaattia kaveriksi. Silloin varmistus toimii periaatteessa vaikka viikkoja, jos niin on tarve.

Lainaa
Tilanne, jossa UPS erottaa itsensä valtionverkosta ja siirtyy akun varaan, syntyy aina hetkellinen syöksyvirta, jota tasataan UPSin omilla rajoittajakomponenteilla. Ainakin oma ymmärrykseni on se, että mitä enemmän akkuja on rinnan kytkettynä, sen suuremmaksi tällainen syöksyvirta voi nousta. Jos akusta UPSiin menevä kaapeli on pinta-alaltaan pieni, voi jälki olla rumaa, jos virta on liian pitkään korkea. Tietenkin se on asia erikseen, jos korkean virran kestoaika on lyhyt, mutta sekin riittää, jos yhden neliömillin kaapelin läpi painelee kerralla niin iso virtamäärä, että se kaapeli palaa poikki.

En tiedä, missä upsissa olet nähnyt neliömillin narua. Siinä nimittäin ollaan samaa mieltä, ettei sellaisen kestokyky ole kovinkaan suuri. Mutta järkevän kokoisella kaapelilla pitäisin tuota poikkipalamista hyvinkin teoreettisena riskinä. Virtapiikin kesto on kuitenkin todella lyhyt. Pidempää piikkiä / oikosulkua varten on luonnollisesti jo aikaisemmin mainitsemaani tapaan sulakkeet.
Piikin suuruuteen vaikuttaa ups itsessään, mutta myös kuorma. Maksimikuorma+marginaalihan laitteessa on alkujaan mitoitus. Eli halutessaan tuo on mitattavissa oleva asia. Tämän mukaan voi testata sitten isompaa akustoa, niin tietää, onko asialla oikeasti huomioonottamista vaativaa merkitystä.

Ja tuo syntyy aina on vähän karkea yleistys. Online-laitteissa akku/akut ovat koko ajan kytketty, eli ei päde ihan tuollaisenaan siellä. Pieni notkahdus toki tulee jännitteeseen, mutta sen aiheuttama piikki on eri suuruusluokassa.

Valitettavasti ei ole heti käsillä pihtiä skooppiin. Kaapissa olisi yksi sopiva ups, mistä saisi helposti akut ulos ja mitattua täyden kuorman piikin. Ehkäpä sen voisi mitata joskus myöhemmin.

Lainaa
Itse en ainakaan ihan silmät ummessa tai ilman tarkkoja laskelmia ja pohjatutkimusta tuollaiseen ryhtyisi: Hommasta voi tulla äkkiä vaarallista.

Tuon toteuttaminen tarkoittaa sitä, ettei sitä lisäakkuratkaisua voi käytännössä kukaan tehdä. Jo niissä laskelmissa on monelle aivan liian paljon tehtävää ja viimeistään pohjatutkimus kaataa koko homman. Jonkin perusupsin syvällisempi sielunelämä ei varmuudella ole liian hyvin dokumentoitu.

Mitä vaarallisuuteen tulee, niin lähes jokaisessa asiassa on riskinsä ja ne on tottakai syytä huomioida. Oma lukunsa on sitten riskien määrän ja laadun kartoittaminen. Tämän perusteella pääsee miettimään, onko riski hyväksyttävän rajoissa.