Sääennustelaitokset vertailussa

[weatherc]

Ruottalainen lehti Dagens Nyheter vertaili 4 laitoksen sääennusteiden paikkasapitävyyttä 45 päivän ajan 19 ruotslaisen kaupungin osalta.
Vertailussa mukana oli Ruotsin oma SMHI, Tanskalainen DMI, Norjalainen yr.no ja meidän suomalainen Foreca (joka myös toimii Ruotsissa ja toimittaa mm. klart.se:n ennusteet).

Mikään laitoksista ei saanut hyväksyttävää tulosta aikaseksi, itse asiassa tulokset ovat yllättäväkin huonoja kun voittajankin (SMHI) paikkansapitävyys on niinkin surkea kuin 45%. Tavoite niillä on 85%.
Foreca jäi vertailussa viimeiseksi perin surkealla 29%:lla.

Tulos vaihtelee riippuen missä päin maata on mutta kokonaistulokset ovat seuraavat:
SMHI: 45%
yr.no: 44%
DMI: 41%
Foreca: 29%
Eli Forecan ero muihin on huomattava.

Lähde: http://www.dn.se/nyheter/sverige/smhi-bast-pa-ratt-vader

[angle]

Tämä vähän sivuaa aihetta.

Sääennusteiden tarkkuus heikentynyt jo kaksi vuotta

Sääennusteiden lisääntyneet epätarkkuudet ovat saaneet Pohjoismaiden ilmatieteen laitokset huolestumaan. Ne ovat lähettäneet yhteisen kirjelmän Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskukselle ECMWF:lle ja vaatineet siltä parempaa palvelua.

[Snowi]

Ai kappas sentään, itselle tuo oli kyllä täysin uusi uutinen, että ennustetarkkuudet ovat heikentyneet viime vuosina. No tämän Pohjois-Euroopan sään ennustaminen lienee kaikkein haastavin paikka Euroopassa.

Itse noista Dagens Nyheterin tekemistä testeistä minua ei yllätä Forecan heikko tulos. Foreca on kyllä selvästi ollut heikompi kuin esim. Ilmatieteen Laitos. SMHI:n tulos puolestaan on todennäköisesti hitusen huonompi Suomen ennusteille kuin Ruotsin. SMHI:n ennusteissa on nähtävissä lievä kallistuminen vähän kylmempiin ennusteisiin kuin todellisuudessa, mutta muuten ovat ennusteet toimineet ihan hyvin.

[miihkali]

Lainaus FMI:n sivuilta:

"Kuinka hyvin sääennusteet osuvat kohdalleen?

Sääennusteiden osuvuutta on seurattu Suomessa vuosikymmeniä. Olemmekin edelläkävijöitä osuvuuden seuraamisessa Euroopassa.

Lämpötilaennusteet ovat parantuneet eniten. Lämpötilaa pystytään ennustamaan nykyään kahden vuorokauden päähän yhtä hyvin kuin reilu viitisen vuotta sitten yhden vuorokauden päähän. Yhden vuorokauden lämpötilaennusteet toteutuvat lähes 90 prosenttisesti ja kahden vuorokauden noin 85 prosenttisesti. Sade-ennusteet ovat lähes yhtä hyviä kuin lämpötilaennusteet.

Kovan tuulen ennusteen osuvuutta seurataan myös. Tuuliennusteissa kahden vuorokauden ennusteet ovat parantuneet enemmän kuin yhden vuorokauden ennusteet.

Ennusteiden osuvuus on parantunut, koska meteorologit ovat entistä osaavampia. Myös sääennustusmallit ovat parantuneet. Kehityksen apuna ovat olleet sekä meteorologian kehitys että tietokoneiden laskentakapasiteetin kasvu. Ilmatieteen laitos raportoi ennusteiden osuvuudet liikenne- ja viestintäministeriölle vuosittain.

Miksi sääennusteet eivät aina pidä paikkaansa?

Ilmakehän kaoottisuus rajoittaa aina sään ennustettavuutta. Erityisen vaikeita ennustaa ovat kesäiset ja talviset matalapainetilanteet. Sään ennustaminen perustuu nykyisin suurelta osin tietokoneella laskettuihin numeerisiin ennusteisiin.

Silloin tällöin sääennustemalleissa on suuria keskinäisiä eroja. Jopa saman mallin eri päivinä lasketuissa ennusteissa voi olla suuria eroja. Tämä vaikuttaa luonnollisesti myös säätiedotuksiin.

Sääennustusmallien kehityksen myötä hankalat tapaukset toki vähenevät, mutta eroon niistä tuskin koskaan päästään. Ilmakehä on niin monimutkainen järjestelmä, että sen kaikkia oikkuja meteorologitkaan eivät pysty koskaan hallitsemaan."


Tänään tuli sähköpostia FMI:ltä. Sähköpostissa kerrottiin uudesta (?)  "salamatarkkailusta", jonka saa tietysti mukavaan hintaan.  

http://ilmatieteenlaitos.fi/salamavahti