Loistehoon pääsee "käsiksi" kaavalla: Q=u*I*sinφ
Ihan hyvä kaava, mutta tuo sinφ-arvokin pitäisi olla tiedossa ja se lienee noista luvuista ainoa, jota ei esim. energiansäästö- tai LED-lamppuun ole tiettävästi painettu, joten tuossa saattaa joutua tekemään joko tieteellisen väärennöksen tai laskea tuo arvo vielä jostain. Q:n yksikkö on oletettavasti Watteja.
Eihän sitä painettuna tosiaan ole tuollaisessa pienelektroniikassa tai jos on, niin itse en heti luottaisi paikkaansapitävyyteen. Mutta tuo on mitattavissa oleva suure, joten sikäli ei mikään ongelmallinen. Jopa halvoilla pistorasialiitäntäisillä kulutusmittareilla saa jonkinlaisen arvon (tai arvauksen) asiasta.
SI-yksikkö Q:lle on vari.
jos keskitytään pelkästään sähköverkon näkökulmaan, niin kyllä, lampuista on sielläkin harmia. Elektroniikka on halvinta ja huonointa mahdollista ja kun vielä suurin osa lampuista on alle rajan, joka edellyttäisi kompensointia, niin ongelmia on varmuudella luvassa.
Aivan. Nyt, kun asia on huomattu, pitäisi löytyä joku asiaa ajava taho, joka saisi tuollaiset tuotteet pois markkinoilta jonkinlaisen standardin kautta ja myyntiluvat niille lampuille, jotka kyseisen standardin täyttävät. Tiedä tosin häntä, ollaanko jo ylitetty raja, jossa tuolle asialle ei enää mahda mitään, sillä energiansäästölamppuja, niitä poskettoman huonojakin, on ollut myynnissä niin pitkään, että lukemat ovat varmaan useissa kymmenissä, ellei jo sadoissa tuhansissa.
Kyllä sille tehtävissä olisi, jos halua löytyisi. Mutta sitähän ei nimenomaan löydy. Sensijaan saatiin taannoin aikaiseksi virrankulutuksen alaraja, jonka alittavissa tuotteissa ei tarvitse käytännössä mitenkään ottaa huomioon näitä haittailmiöitä. Ja ihan "sattumalta" rajaksi tuli sellainen, jonka lähes kaikki säästölamput alittavat. Eli luvassa on lisää ja vielä lisää surkeaa laatua.
Kyllä tuo koko lamppuhomma on alusta asti niin huonosti hoidettu, ettei ole tottakaan. Parin vuoden lykkäys ja siirtyminen mahdollisimman pitkälti suoraan ledeihin yhdistettynä järkeviin päätöksiin ja ohjeisiin ilman mitään pakkoja olisi toiminut varmasti paremmin.
Ainakin itse pidän jopa todennäköisenä, että jossainkohtaa myös pienemmille sähkönkäyttäjille tulee laskuun lisärivi "loisteho". Kiitos uusien mittarien se saadaan mitattuakin. Ja tosiasia on tuo verkon kärsiminen, joskaan se ei rajoitu pelkästään kantaverkkoon vaan koskettaa koko verkkoa. Loistehon voisi määritellä työtä tekemättömäksi tehoksi, joka kuitenkin kuormittaa siirtolinjoja.
Loisen lisäksi lampuilla saadaan vielä aikaan harmonisia yliaaltojakin, jotka aiheuttavat monenlaisia ongelmia. Samaisesta syystä varsinkin 3. yliaalto pyritään suodattamaan pois verkosta.
Siinä on ilmeinen riski vain siihen, että loistehoa laskutetaan pätötehoa enemmän, vaikka kuluttajalla ei juurikaan ole mahdollisuuksia vaikuttaa tehonkäyttöönsä.
Normaali kengänkuluttaja ei tajua hölkäsen pöläystäkään siitä, mikä on loisteho tai pätöteho, eikä sitä, miten hänellä olisi ollut mahdollisuutta edes vaikuttaa energiankäyttöönsä, etenkin, kun painostusta on tullut siihen, että energiansäästölamput ovat jees ja hehkulamppuja poistellaan jo myynnistä.
Mielestäni asiasta tietämätöntä ja jossain määrin väärään toimintaan ohjattua/pakotettua henkilöä ei tulisi sakottaa lisälaskulla.
Olet sikäli oikeassa, ettei laskuttaminen oikealta tunnu. Mutta toisaalta sähkö on niitä hyödykkeitä, joita on pakko käyttää ja laskut maksaa riippumatta siitä, mitä rivejä siellä laskussa on.
Sekin on totta, ettei suurin osa tiedä. Eikä todellakaaan edes pitäisi olla mitään tarvetta tietää. Siitäkin huolimatta on jokseenkin käsittämätöntä, ettei näistä haitoista juurikaan puhuta. Hehkutetaan vaan säästölamppujen ihmeellisyyttä ja sitä, miten ne pelastavat maailman. Eikä se puhuminen sinällään edes auta asoiaa. Kovin vaikea niistä myynnissä olevista lampuista on valita ne parhaat. Monessa paikassa on kerrottu, miten alle 10 euron lamppua ei kannattaisi ostaa. Mutta takaako sekään mitään? Ja moniko oikeasti ostaa tuon hintaisia lamppuja ainakaan montaa kerrallaan?
Toisaalta olisi suotavaa puhua edes siitä, minne nuo lamput sopivat. Moniko oikeasti tietää, ettei suurin osa säästölampuista kelpaa esimerkiksi siihen olohuoneen kattolamppuun, jota ohjataan himmentimellä? Saunan osalta voi olla selvempi, mutta mitä sinne sitten laittaa? Halogeeni toki, jos sellaisen jostain liikkeestä löytää ja ymmärtää ostaa. Hintaa tietysti onkin kymmenen perinteisen hehkulampun verran.
Kaiken muun lisäksi tämä lampputouhu aiheuttaa melkoisen määrän välillisiä kustannuksia. Läheskään kaikkiin valaisimiin ei saa mitenkään säästölamppua sopimaan ja vaihtaminenhan toki maksaa. Osa tarvitsee vaihtamiseen vielä sähkömiehen tms apua ja sekin maksaa. Samalla tuotetaan lisää romua ja tilalle tulee pahimmillaan hyvinkin kelvotonta tavaraa.
Mitä tietokoneisiin tulee, niin myös ne ja moni muu laite aiheuttaa säästölamppujen kaltaisia ongelmia. Loistehon osalta vähemmän, koska isommissa laitteissa on kompensointia. Samoin on toki suodatusta, mutta silti hakkuripowerit toivat tullessaan lisääntyvän harmoonisten määrän.
Mielestäni nykyiset tietokoneen virtalähteet ovat hieman paremmin rakennettu, kuin vanhemmat hakkurivirtalähteet, joten niiden aiheuttama harmonisten yliaaltojen ilmentyminen lienee vähentynyt pahimmista ajoista.
Kyllä niissäkin pyrkii ongelmana olemaan halvalla tekeminen joka näkyy monessa asiassa. Mutta vaikka laatu paraneekin osassa, aiheuttaa hakkurien koko ajan kasvava määrä omat ongelmansa.Kovin harvassa laitteessa on enää perinteistä muuntajaa, sensijaan hakkurien määrä on kasvanut lähes rajattomasti. Samalla puhtaasti resistiivisten kuormien osuus on laskenut huomattavasti.
