Ukalla ei asiasta ole ainakaan tieteellistä tietämystä. En myöskään voi sanoa tietäväni niin kauhiasti juuri puutarhakasveista, koska niitä ei niin kovin tiuhaan täällä pohjoisessa edes kasva, tai ainakaan ei etelän malliin siinä laajudessa kasvateta. Tietämys perustuu suppeaan elämänkokemukseen ja sekin vähä enemmän luonnonvaraisiin metsäkasveihin, eli marjakasveihin ja sieniin.
Lämpösumma on varmaankin merkittävä tekijä, mutta luonnon palapelissä on niin kovin paljon myös muita palasia, jotka kypsymiskalenteriin vaikuttavat. Kaikki on kovin vuosikohtaista ja keskimääräiset ajankohdat tässä kypsymisasiassa saattavat heittää viikkotolkulla puoleen ja toiseen.
Vuosittainen lämpösumma vaihtelee Suomessa suunnilleen välillä 200-1300. Käsivarren Tunturi-Lapissa luku on noin 200 ja suurimmat luvut Eteläisen Suomen rannikolla. Huomattava vaikutuksensa on kasvien saama vesi ja sen saamisen ajankohta. Veden ja lämmön yhteisvaikutus vaikuttaa kasveihin äärimmäisen paljon. Talveentuminen on yksi vaikuttava tekijä. Kasvien pölyttymiseen vaikuttavat tekijät ovat iso muuttuva tekijä. Edeltävän kasvukauden moninaiset vaikutukset vaikuttavat seuraavaan vuoteen. Ynnä muuta, ynnä muuta.
Lämpösummaa seuraamalla saa varmaankin vältettyä turhia ikkunalla käyntejä. Ennen esimerkiksi marjan poimimista on sen kypsyysaste ja muut tekijät käytävä lähemmin ulkona tutkimassa ja metsämarjojen kohdalla kypsyyden ja sen myötä poimintakunnon toteaminen edellyttää menoa metsään. Niin se vaan on.
Yksinkertaisimmasta päästä oleva mittari esimerkiksi Lapin hillan kypsymisen selville saamiseksi on, että hillanostaja ilmestyy katukuvaan. He tulevat paikalle vasta sitten, kun poimijat ovat suolta jotain löytäneet sankoihinsa. Sama koskee muitakin marjoja ja myös esimerkiksi sieniä.
Mielenkiintoinen keskustelunaihe ja Ukan kirjoitus aiheesta vain vähäinen pintarääpäisy, vai raapaisuko olisi parempi sana.
