Ilmanpaineesta..

[miihkali]

Aloitan väittämällä sääasemien paineantureiden  olevan hyvinkin erilaisia herkkyydeltään säätömahdollisuuksista huolimatta. Esimerkkinä otan Oregonin BAR626:n, joka ei ole sääasema, enemmänkin sähköinen ilmapuntari. Tästä huolimatta vekotin on antanut tarkasti ennusteensa ennen sään muutosta juuri lupaamansa ajan 12-24 tuntia puitteissa. Laite on kolmisen vuotta vanha eikä panikoi jonkun hetkellisen muutoksen takia. Sijoituspaikastaan (korkeusero) laite on tarkka. Asun toisessa kerroksessa ja olen käyttänyt laitetta joskus ulkona pihamaalla hakeakseni DCF-signaalia. Tuloksena  on ollut saatu signaali, mutta myös laitteen parin vuorokauden hiljaisuus. Hyvässä englanninkielisessä käyttöohjeessa on myös maininta laitteen liikuttamisesta paikasta toiseen.

Wega ei myöskään pidä turhista siirtelyistä, kun taasen Fine Offsetin peruja oleva tuntuu jatkavan hommiaan välittämättä mistään. Laitehan on ollut "ymmärrettävistä" syistä johtuen ilman ulkolähetintä pari päivää ja vasta tänä aamuna heräsi ilmoittamaan lähettimen paristojen loppumisesta. Oikein huomasi, koska koko lähetin on varmaan jo kaatopaikalla.

Onkohan kiista ikuinen siitä, että ilmanpaine laskee 1 hPa:n noustaessa 8 m merenpinnasta vai 1 hPa:n noustaessa 10 m ? Ilmatieteen laitoksen Heikki Nevalinna kertoili 10 metriä olevan se lukema. Toisaalta saman firman omilla sivuilla metrimäärä on se 8. Laitoin omiin härpättimiin absoluuttisen ilmanpaineen Fine Offsetin antamana, ja ainakin minun laskujeni mukaan osui kohdalleen verrattuna 15 km päässä olevan automaattiaseman antamiin lukemiin. Korkeuseron huomioon ottaen, ja käyttämällä kahdeksaa metriä, osuu homma myös kohdalleen. Muuten ei.

[J.Jäntti]

Väittämäsi on perusteltu.
Sääasemien paineantureissa on eroja jo siksikin, että osassa sääasemia anturin valinta on osunut yleensä korkealuokkaisiin ja ei-niin-korkealuokkaisiin antureihin ja sekin vaikuttaa sekä paineenmuutoksen herkkyyteen, että myöskin mitattuihin lukemiin. Usein anturilta tuleva lukema alkoi valumaan jompaan kumpaan suuntaan niin, että kun sitä vertasi absoluuttiseen painelukemaan, se ei enää vastannut todellisuutta. Näin kävi, vaikka laite oli samassa seinäkiinnityksessään roikkunut kaiken aikaa.

La Crosse WS-2300 -sarjan sääasemissa oli tilanne pitkään kaksijakoinen siten, että sääaseman paineanturit olivat siitä halvemmasta päästä. Sitten jossain vaiheessa ilman erillistä ilmoitusta markkinoille pöllähti samaa sääasemasarjaa, johon päälle oli lätkäisty "Swiss quality pressure sensor"-tarra. Kun paineanturit oli vaihdettu, ei kestänyt pitkään, kun seuraavat mallit saivat samanlaisen "Swiss quality"-tarran myös kosteusanturin osaltakin. Hinnassakin muutos näkyi, eikä suuntaa tarvitse arvailla.

Itse olen käyttänyt tuota kahdeksaa metriä laskutoimituksissa, kun se kerran on FMI:n "virallinen" kanta heidän sivuillaan. Tiedä sitten onko tuo oikea lukema, mutta siihen lienee luotettava, välittämättä siitä, mitä saman instituutin yksi jäsen on asiasta mieltä.

[miihkali]

 

Minkälaisista kilometrimääristä puhutaan sääasemien "haistellessa" ilmanpainetta? Eri asemien herkkyys on jo todettu, ja siihen liittyen ihmettelen edelleen näitä maallisia asioita. Säärintaman liikkeitä asemat tuskin tietävät eli tuleeko se kohti vai ohittaako havaintopaikan kaukaa. 

[J.Jäntti]

Minkälaisista kilometrimääristä puhutaan sääasemien "haistellessa" ilmanpainetta? Eri asemien herkkyys on jo todettu, ja siihen liittyen ihmettelen edelleen näitä maallisia asioita. Säärintaman liikkeitä asemat tuskin tietävät eli tuleeko se kohti vai ohittaako havaintopaikan kaukaa. 

Sääasemat mittaavat ilmanpaineen juuri siitä paikasta, johon sen olet asentanut.
Voidaan varmaan melko huoletta todeta, että laitteen mittaama ilmanpaine vaikuttanee korkeintaan kauttaaltaan kotisi piha-alueella. Sen pidemmälle on asiaa jo hankalampi todentaa, koska siitä eteenpäin lukemiin vaikuttavat mm. maaston muodot. Tämän vuoksi paras taktiikka ilmanpaineen säätämiseen oikeaksi on käyttää viestiketjussa määriteltyä laskutapaa.

Säärintaman liikkeestä laite ei tiedä tuon taivaallista, sillä rintamassa itsessään ilmanpaine ei muutu; sitä pyörittävässä matalapaineessa se kyllä muuttuu ja tuon muutoksen sääasema "haistelee" ja näyttää.

[miihkali]

Lukijat alkavat vähitellen huomata, että olen mitä suurimmassa määrin kiinnostunut ilmanpaineesta. Sitä varten löysinkin kohtuuhintaisen geigerin, The Weems & Plath Electronic Barometer 4002, jonka tarkkuus miellyttää. Hämmästyttävintä ,tutkiessani vimpaimen taustoja, oli laitteen käyttö USA:ssa myös migreenipotilailla. Itsekin olen havainnut lähestyvän ukkosrintaman aiheuttavan päänjyskää ja voin kuvitella jonkun migreenipotilaan kärsimykset. Se siitä käytöstä. Pääasiallisin tarkoitus laitteella on merellä, mutta miksipä se ei soveltuisi myös maakravulle Suomeen. Matalin hinta, 169 $, ei kai ole aivan liikaa meikäläiselle, koska olenhan tökännyt samat pennit Viking ws 1080:een. Kolmen kuukauden käytön jälkeen voin todeta saaneeni maanantaikappaleen, jonka tulen lahjoittamaan eräälle ikäiselleni naisystävälle. Ei hänkään tule olemaan kovin tyytyväinen kosteusmittarin näyttäessä reilut 20 % liian vähän, sisällä ja ulkona. Voin kuvitella nättien pikisilmien tappavan katseen hänen tajutessaan lahjoitukseni jujun. Voi minua ja tulevaisuutta..

asiaan..

Olen melkoisesti käyttänyt aikaa löytääkseni sopivia härveleitä, siitäkin huolimatta että "weatherc" muistaakseni taisi pelotella tullilla ynnä muulla rahaa vievällä. Niinpä yllä oleva barometri saattaisi tulla Suomeen ilman turhia pysähdyksiä. Langaton sääasema tuntuu teettävän sitä enemmän päänvaivaa. Kaapeleista olen saanut tarpeekseni Vega ws1600:n yhteydessä. Ainoa loistava sijoitus tähän asti. Ilmanpaineesta on melkoisesti asiaa englanninkielellä ja merenkulun puolella.