Radioaktiivisen säteilyn mittaaminen

[angle]

Nyt kun on tullut seurattua tuota Japanin katastrofia, ja niiden ydinvoimaloiden tilannetta, niin on mieleen tullut kysymys radioaktiivisen säteilyn mittaamisesta ihan harrastelija voimin esim. vaikka jonkun sääaseman kyljessä.  Minulla ei ole sitten mitään hajua, mitä tai miten edes mitattaisiin. Koitin kuuklaillakin asiaa, mutta en oikein löytänyt mitään. Eli asiaa lainkaan tuntematta onkohan tämmöistä tehty tai mahdollista tehdä?

Koitin myös etsiä jotain sivustoa, viranomaisten tai harrastelijoiden, missä olisi jonkunlaista reaaliaikaista mittausta,  mutta eipä löytynyt semmoisiakaan. Vähän semmoinen tieto tyhjiö tuntuu olevan.

[J.Laiho]

Nyt kun on tullut seurattua tuota Japanin katastrofia, ja niiden ydinvoimaloiden tilannetta, niin on mieleen tullut kysymys radioaktiivisen säteilyn mittaamisesta ihan harrastelija voimin esim. vaikka jonkun sääaseman kyljessä.  Minulla ei ole sitten mitään hajua, mitä tai miten edes mitattaisiin. Koitin kuuklaillakin asiaa, mutta en oikein löytänyt mitään. Eli asiaa lainkaan tuntematta onkohan tämmöistä tehty tai mahdollista tehdä?

Koitin myös etsiä jotain sivustoa, viranomaisten tai harrastelijoiden, missä olisi jonkunlaista reaaliaikaista mittausta,  mutta eipä löytynyt semmoisiakaan. Vähän semmoinen tieto tyhjiö tuntuu olevan.

Veikkaanpa, että sääaseman kylkeen tuollainen säteilymittari olisi kieltämättä hyvin hieno ja jossain määrin jopa jännittäväkin lisä laittaa, mutta luulen, että laitteet, jotka annosnopeutta mittaavat, taitavat olla sen verran kalliita ja erikoisia vekottimia, ettei niitä varmaan ihan 1-wire -tyyppisinä antureina saa.

Hyvin mielenkiintoinen ajatus kuitenkin.

[Leksa]

Nyt kun on tullut seurattua tuota Japanin katastrofia, ja niiden ydinvoimaloiden tilannetta, niin on mieleen tullut kysymys radioaktiivisen säteilyn mittaamisesta ihan harrastelija voimin esim. vaikka jonkun sääaseman kyljessä.  Minulla ei ole sitten mitään hajua, mitä tai miten edes mitattaisiin. Koitin kuuklaillakin asiaa, mutta en oikein löytänyt mitään. Eli asiaa lainkaan tuntematta onkohan tämmöistä tehty tai mahdollista tehdä?

Koitin myös etsiä jotain sivustoa, viranomaisten tai harrastelijoiden, missä olisi jonkunlaista reaaliaikaista mittausta,  mutta eipä löytynyt semmoisiakaan. Vähän semmoinen tieto tyhjiö tuntuu olevan.

Eipä näytä pääsevän suomen paikkakuntakohtaisille, kerran päivässä päivittyville säteilyntarkkailu sivuille?

Tuollaista tietoa löytyy ylen uutissivulta: "Säteilyturvakeskuksen (STUK) internetsivut tukkeutuivat lauantaina iltapäivällä suuren käyttäjämäärän vuoksi. Sivujen kaatumiseen riitti noin 15 000 käyntiä":   http://yle.fi/uutiset/teemat/japanin_tsunami/2011/03/15_000_kayntia_kaatoi_stukin_sivut_2429251.html

Mutta totuushan on ettei japanista saakka tänne suomeen tule mitään merkittäviä taustasäteilystä poikkeavia mitattavia arvoja, koska suomen taustasäteily vaihtelee välillä 0,05 - 0,30 mikrosievertiä tunnissa (µSv/h). Alueellinen vaihtelu annosnopeuksissa johtuu uraanipitoisuuseroista maaperässä. Luulenpa että sopivissa tuuliolosuhteissa voisi ehkä tulla... hatusta heitettynä... 0,02 µSv/h säteilytason nousu jos sitäkään, eli ei minkäänlaista merkitystä taustasäteilyn vaihtelu huomioon ottaen.

Nyt tuossa mittailin omalla ammattikäyttöön tarkoitetulla Kata DGM- Turva mittarilla, tunnin tarkkuusmittaus toiminnolla antoi lukemaksi 0,07 µSv/h, eli aivan normaali, ei poikkeamaa aikaisempiin talviaikaan tehtyihin mittauksiin (lumi vaimentaa taustasäteilyä).

[Snowi]

Aika pieni määrä riitti kaatamaan STUKIN sivut, sillä meidän dedillä mitataan varmasti jopa 50000 käynnin kävijämääriä päivässä ensi kesänä. Mutta jos sivulla käy normaalisti 1000-1500 kävijää, niin ei sitä välttämättä mitään kovin järeää serveriä tarvitse olla, mutta vähän tuollaista lisää noihin kannattaa aina pistää 

Tuollainen oma säteilymittari sääaseman yhteyteen olisi kyllä aika hieno lisä  . Käsikäyttöiset ei mitenkään aivan hirmuisesti maksa, sillä jo noin 400 eurolla saa tuollaisen mittarin. Itse kun luulin niiden hintojen pyörivän vähintään nelinumeroisissa lukemissa.

[weatherc]

Aika pieni määrä riitti kaatamaan STUKIN sivut, sillä meidän dedillä mitataan varmasti jopa 50000 käynnin kävijämääriä päivässä ensi kesänä. Mutta jos sivulla käy normaalisti 1000-1500 kävijää, niin ei sitä välttämättä mitään kovin järeää serveriä tarvitse olla, mutta vähän tuollaista lisää noihin kannattaa aina pistää

Eipä voi muuta kuin ihmetellä että mitä ovat ajatelleet niinkin tärkeässä laitoksessa kun STUK jos ei serveri kestä edes 15000 käyntiä.
Eihän tuollaista serveriä mitotetakkaan normaalitilanteen mukaan vaan sen mukaan kun on jotain tapahtunut.
Entäs jos Loviisa/Olkiluoto poksahtais???
Mahtaakohan Suomen muukin "hätäsysteemit" olla samalla tasolla, kysynpä vaan. Siinä tapauksessa kannattaa ottaa ensimmäinen vapaa lippu Timbuktuun ja äkkiä.
Talsassa oli ainakin että sähkön uupuessa junaiikenne ainakin lähes pysähtyisi koska dieselveturieta ei enää ole "varastossa".

[J.Laiho]

Eipä voi muuta kuin ihmetellä että mitä ovat ajatelleet niinkin tärkeässä laitoksessa kun STUK jos ei serveri kestä edes 15000 käyntiä.

Eihän tuollaista serveriä mitotetakkaan normaalitilanteen mukaan vaan sen mukaan kun on jotain tapahtunut.

Entäs jos Loviisa/Olkiluoto poksahtais???

Erikoista, etteivät ole valmistautuneet tuollaiseen kävijämäärään, mutta heidän puolustuksekseen on sanottava, että STUK ei ole paljoa kylillä itsestään huudellut muutoinkaan, joten ihmiset eivät välttämättä ole edes ensimmäisinä ajatelleetkaan noita sivuja tietojen hakemista varten. Periaatteessa media aiheutti STUK:n sivuille palvelunestohyökkäyksen.

Kyse on myös siitä, miten raskas sivusto on lähtökohtaisesti. Jos se on riittävän raskas, 15000 kävijää saa sen kyllä varmasti solmuun. Mitä tulee serverin mitoitukseen, veikkailen vähän, että STUK:ssa on mahdollisesti serveri rakennettu jonkin taustajärjestelmän ja konsultin kehittämillä spesifikaatioilla, eikä sen pohjalta sitten ole välttämättä ymmärretty testata, mitä vaikutuksia ruuhkalla voi olla järjestelmälle, koska voi olla mahdollista, että he ovat olettaneet konsultin ottaneen ruuhkatilanteen huomioon järjestelmää spesifioidessaan.

Nyt, kun he ovat huomanneet, mikä vaikutus Fukushima Daiichin ydinvoimalan tilanteen tuomalla ruuhkalla on ollut, kapasiteettia todennäköisesti lisätään, jotta se kestää tuollaisen ruuhkatilanteen, sillä kuten weatherc asian totesi, mopo lähtisi vielä isommalla kädellä metsään, jos Loviisan tai Olkiluodon voimaloissa tapahtuisi jotain totaalisen katastrofaalista.

Talsassa oli ainakin että sähkön uupuessa junaiikenne ainakin lähes pysähtyisi koska dieselveturieta ei enää ole "varastossa".

Takuulla, mutta eipä noista dieselvetureistakaan taitaisi olla kamalasti apua tilanteen ratkaisijaksi, sillä sähköjen kadotessa siihen nojaavat junat tukkivat jotkin yhden radan rataosuudet (joita löytyy esim. Rantaradalta) totaalisesti, jos sähköjen hävitessä ovat siinä kohdassa. Nämä junat pitäisi saada hinattua silloin pois.

[J.Laiho]

Nyt tuossa mittailin omalla ammattikäyttöön tarkoitetulla Kata DGM- Turva mittarilla, tunnin tarkkuusmittaus toiminnolla antoi lukemaksi 0,07 µSv/h, eli aivan normaali, ei poikkeamaa aikaisempiin talviaikaan tehtyihin mittauksiin (lumi vaimentaa taustasäteilyä).

Kävin katselemassa vähän tuollaisen Leksan mainitseman laitteen hintaa ihan lähinnä kuriositeetin vuoksi.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, SPEK:n, verkkokaupassa tuollainen Kata DGM-1500 Turva-säteilymittari olisi myynnissä ja hintaa sillä on rapsakkaan tuntuiset 528 Euroa. Ostaisin, jos se ei maksaisi noin paljoa ja vielä suuremmalla innolla, jos sillä olisi liitäntämahdollisuus koneeseen, jolloin siitä saisi oivan lisän sääaseman antamiin mittaustietoihin.

Tuollaisen mittarin hankkiminen ja omistaminen tosin tuo myös vastuun, kuten määräaikaisen laitekalibroinnin, joka ei tosin ole kallis operaatio sinällään ja on aina neljä vuotta kerrallaan voimassa.

Löytyy tosin vähän erilaisempiakin ja pienempiä laitteita, kuten NukAlert, joka on käytännössä 130 Euron säteilymittari-avaimenperä, joka piipittää sen mukaan mikä on säteilyn taso. Kapistus mittaa ympäristön säteilyn määrää ja piippaa ensimmäisen kerran, kun säteilyn määrä on 0,1 Röntgeniä tunnissa, eli jos nyt en ihan totaalisen väärin laskenut, 1 millisievertiä tunnissa (1mSv/h).

Perustelen laskentaa tällä varmistamattomalla, höllällä tiedolla, että:
1 Röntgen = 10 000µSv = 10mSv = 0,01Sv

Näin ollen laitteen takaosan asteikon mukaan laitteen pitäisi olla totaalisen vaiti normaalin taustasäteilyn (0,05 - 0,30µSv/h) läsnäollessa. Jos tuollaisen laitteen olisi vienyt Fukushima Daiichin voimalaitoksen portille säteilyn ollessa sillä alueella korkeimmillaan (11mSv/h lyhyen ajan 16.3.2011), laitteen olisi pitänyt piipittää neljä kertaa jonkin ajan sisällä.

Näppärän kuuloista ja Japanin tapahtumien vuoksi kuriositeettinakin ajankohtainen, vaikka Suomessa tuskin kovin käytännollinen, kun Japanin säteily ei tänne asti tule yltämään - ainakaan sellaisella määrällä, että se saisi tuon laitteen piippaamaan edes sen yhden ainoan kerran.

[angle]

Höö, samoja juttuja minäkin löysin.

Kävin katselemassa vähän tuollaisen Leksan mainitseman laitteen hintaa ihan lähinnä kuriositeetin vuoksi.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, SPEK:n, verkkokaupassa tuollainen Kata DGM-1500 Turva-säteilymittari olisi myynnissä ja hintaa sillä on rapsakkaan tuntuiset 528 Euroa. Ostaisin, jos se ei maksaisi noin paljoa ja vielä suuremmalla innolla, jos sillä olisi liitäntämahdollisuus koneeseen, jolloin siitä saisi oivan lisän sääaseman antamiin mittaustietoihin.

Katan sivuilla kyllä mainitaan, että olisi ulkoinen liitäntä PC lukua varten.

[J.Laiho]

Katan sivuilla kyllä mainitaan, että olisi ulkoinen liitäntä PC lukua varten.

Kappas vain, niinpäs tehdäänkin.
Sitten vain pitäisi tietää, millä tavalla tuota dataa saa ulos ja miten se on käytettävissä niin, että sen esim. saisi säätietoihin mukaan.

Laite on tosin sen verran eksoottinen, että se on verrattavissa harrastajapuolella salamatutkaan.

[Leksa]

Nyt tuossa mittailin omalla ammattikäyttöön tarkoitetulla Kata DGM- Turva mittarilla, tunnin tarkkuusmittaus toiminnolla antoi lukemaksi 0,07 µSv/h, eli aivan normaali, ei poikkeamaa aikaisempiin talviaikaan tehtyihin mittauksiin (lumi vaimentaa taustasäteilyä).

Kävin katselemassa vähän tuollaisen Leksan mainitseman laitteen hintaa ihan lähinnä kuriositeetin vuoksi.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, SPEK:n, verkkokaupassa tuollainen Kata DGM-1500 Turva-säteilymittari olisi myynnissä ja hintaa sillä on rapsakkaan tuntuiset 528 Euroa. Ostaisin, jos se ei maksaisi noin paljoa ja vielä suuremmalla innolla, jos sillä olisi liitäntämahdollisuus koneeseen, jolloin siitä saisi oivan lisän sääaseman antamiin mittaustietoihin.

Tuollaisen mittarin hankkiminen ja omistaminen tosin tuo myös vastuun, kuten määräaikaisen laitekalibroinnin, joka ei tosin ole kallis operaatio sinällään ja on aina neljä vuotta kerrallaan voimassa.

Löytyy tosin vähän erilaisempiakin ja pienempiä laitteita, kuten NukAlert, joka on käytännössä 130 Euron säteilymittari-avaimenperä, joka piipittää sen mukaan mikä on säteilyn taso. Kapistus mittaa ympäristön säteilyn määrää ja piippaa ensimmäisen kerran, kun säteilyn määrä on 0,1 Röntgeniä tunnissa, eli jos nyt en ihan totaalisen väärin laskenut, 1 millisievertiä tunnissa (1mSv/h).

Perustelen laskentaa tällä varmistamattomalla, höllällä tiedolla, että:
1 Röntgen = 10 000µSv = 10mSv = 0,01Sv

Näin ollen laitteen takaosan asteikon mukaan laitteen pitäisi olla totaalisen vaiti normaalin taustasäteilyn (0,05 - 0,30µSv/h) läsnäollessa. Jos tuollaisen laitteen olisi vienyt Fukushima Daiichin voimalaitoksen portille säteilyn ollessa sillä alueella korkeimmillaan (11mSv/h lyhyen ajan 16.3.2011), laitteen olisi pitänyt piipittää neljä kertaa jonkin ajan sisällä.

Näppärän kuuloista ja Japanin tapahtumien vuoksi kuriositeettinakin ajankohtainen, vaikka Suomessa tuskin kovin käytännollinen, kun Japanin säteily ei tänne asti tule yltämään - ainakaan sellaisella määrällä, että se saisi tuon laitteen piippaamaan edes sen yhden ainoan kerran.

Tuo minun mittarini (2kpl) on jo vanhempaa mallia, (Kata-Electronilta esittely malleja) mutta ulkoisesti täysin samanlaisia kuin nykyiset DGM-1500 mallit, joitain parannuksia on varmaan tehty esim. kolmen tunnin tarkkuusmittaus, millä ei liene suurta merkitystä, koska ei tunnin tarkkuusmittauksen jälkeen juuri näyttämä tule muuttumaan, jo puolen tunnin mittaus antaa 0,1µSv/h tarkkuuden.

Noiden minun mittareiden kalibroinneista taitaa olla jo tuplasti enempi aikaa kuin 5 vuotta ("Asianmukaiseksi tarkastusväliksi suositellaan viittä vuotta"), mutta koska molemmat mittarit näyttävät täysin samaa lukemaa, uskoisin niiden pitävän riittävän hyvin paikkaansa omatoimisessa, säteilyn vaihtelun vertailu mittauksessa. Vertasin ulkoa saatua tulosta 0,07 µSv/h (molemmat mittarit), kellaritiloista pannuhuoneesta saatuun tulokseen 0,12 µSv/h, eli betoniseinien ympäröimässä (kiviaines sisältää uraania, tai radonia) tilassa säteily oli 0,05 µSv/h korkeampi   

Kyllä mielestäni mittarin tulisi piipata joka kerta kun atomi läpäisee Geiger putken, tuo minun mittarini piippaa minuutissa n. 10-30 kertaan epäsäännöllisesti, mistä ohjelma sitten laskee keskiarvon ja näinollen antaa tulokseksi vaikkapa 0,12 µSv/h. Siksi täytyy alhaisessa taustasäteilytasossa olla pidempi mittaus aika koska (atomit) risteilevät satunnaisesti (pieni tilavuus geigerputkella)... olikohan nyt aivan ymmärrettävästi ilmaistu 

Tuo röntgen taitaa olla vanhempi säteilyn ilmaisun yksikkö, mistä ei minulla näin äkkiseltään ole tietoa, mutta yksi µSv/h on milliseivertin tuhannesosa (mSv). Jos ketä kiinostaa enempi säteilytieto, kannattaa lukea Björn "Nalle" Wahlströmin kirjoittama "Säteileekö? Säteilytietoa arkikielellä." Painettu Loviisassa 1994, ISBN numero 951-9114-43-2. Osti kirjan samalla kun ostin mittarit Kata-Electronicilta Ylämyllyltä. On todella asiallista säteilytietoa jokaisen ymmärrettävällä kielellä kirjoitettua, jopa "rautalangasta väännettyä", kuvineen, yhteensä 132 sivuinen opus, voisi löytyä vieläkin Kata-Electronicilta Ylämyllyltä...suosittelen.

Tuossa ohessa vielä tänään pannuhuoneen (tarkkuusmittaustoiminnolla) säteilytilanne kahdella mittarilla todistettuna