Huomioitiin lyhyet kolme katkosta täälläkin, mutta Ukalla ei niihin ollut osaa eikä arpaa. Nämä varovermeet kun käynnistyessään pingaavat kovalla äänellä, niin aina tietää lyhyetkin alle sekunnin katkokset.
Tosielämästä voin puolenkymmenen vuoden takaa tuolla mökkiperällämme tapahtuneen sähköjohtoon liittyvän asian kertoa. Jos nimittäin samalla tavalla kävisi joka puolella Suomea, niin kohta oltaisiin huutavassa hukassa ja Venäjän tapaisessa ongelmatilanteessa (Moskovan ympäristö pari viikkoa sitten). Onhan näitä samantapaisia toki riittämiin olut täällä kotomaassakin.
Vuokramökkimme takana kulkee sähköjohto normaalipylväissä. Vilkaisin sinne puolihuolimattomasti muutamalla mökinhuoltoreissulla ja meinasin persiilleni lentää, enkä ensin uskonut silmiäni. Sähköjohto oli nimittäin kerännyt yhteen pylväidenväliin koko matkalle lunta niin, että keskiosalla lumipaakun läpimitta lähenteli metriä. Siitä se suippeni kohti molempia puupylväitä, jotka olivat nojollaan paakun suuntaan ja kunnolla. Johto oli reilun parin metrin korkeudella maasta keskiosastaan pylväiden välissä. Näkymä oli lähinnä uskomaton.
Soitin asiasta samaa kuumaa Koillis-Lapin Sähkö Osakeyhtiöön. Kerroin koordinaatit ja kuvailin näkemääni. Ukko vastaaottopäässä melkein äänestä päätellen oli lähellä kysyä, olenko mahdollisesti ottanut yhdet liikaa.
Firman miehet kävivät samana päivänä paikalla. Kaksi vanhaa sähkäriä totesivat molemmat, että melekeen kaikkea on uralla nähty, mutta vielä piti tämmöinenkin nähdä. Olivat onnistuneet paakun äärimmäisellä varovaisuudella sahaamaan johdosta irti. Pylväät olivat kimmonneet kiitollisina pystyyn kuin aikapojat ja melkein ääneen kiitäneet. Samoin johto, joka varmaankin ylitti normiarvonsa.
Että tämmönen tappaus sillä kerralla.
