Sääasema linuxille

Aloittaja Jippe, sunnuntai, 05.12.2010, 19:49

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Jippe

Moro!

Melkein jo tilasin vantage pro2:n mutta maltoin mieleni vielä ja päätin tulla tänne kyselemään lisää.. :)

Koneena on tarkoitus käyttää nslu2-purkkia ja weather display console versiota. Mitä laadukkaita sääasemia tuo linux-versio tukee?
Voiko vantage pro2:n tuulimittarin asentaa erilleen muista antureista? (Tuulimittari katolle ja muut lähemmäs maan pintaa)
http://cgi.ebay.com/Davis-Vantage-Pro-2-Wired-Weather-Station-6152C-/320610977877?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item4aa5e74855
Jos tuon tilaan, tarviiko vielä muuta että saa koneeseen kiinni?


Jussi

weatherc

Moro,

Tervetuloa foorumille!

Ihan hyvältä paketilta kuulostaa VP2 + WD console + NSLU2 :)

WD Console tukee reilua kourallista asemamalleja, en nyt muista mitä mutta Daviksen VP2:set kuuluu niihin. Lista löytyy kun lataat WD Consolen ja katsot sen asetus-tiedostoa.

Kyllä, tuulimittarin saa erilleen, se on 12m johdon päässä, ei siis kiinni mitenkään muissa antureissa mitä nuo kuvat yleensä antaa ymmärtää. Ja jos ei 12m riitä (mittari --> tuo anturimötikkä) niin johdon voi helposti jatkaa koska on normi puhelinjohtoa RJ-liittimellä.

Jotta saat sen kytkettyä koneeseen tarviit myös WeatherLink dataloggerin, löytyy joko USB tai COM-maalisena. Tämä on vähän sekava koska sitä myydään periaatteella "WeatherLink-ohjelma jossa dataloggeri mukana" vaikka pitäisi olla toisinpäin.
WeatherLink-ohjelmaa ei tarvi ajaa koneella vaan loggeri toimii myös ilman sitä ja WD osaa lukea loggeria suoraan.
Tosin, sillä pääsee aika kätevästi säätämään joitain konsolin asetuksia.

Snowi

VP2:n tuulimittarin voi hyvin asentaa erilleen pääyksiköstä. Siinähän tulee jo valmiiksi aika pitkä johto, mutta jos se ei riitä, niin siihen saa helposti itse tehtyä vielä pidemmän johdon.

Jos koneeseen laitat aseman kiinni, niin Davisin tapauksessa tarvii vielä Weatherlink ohjelmiston, jonka mukana tulee loggeri, jonka avulla saa siirrettyä dataa tietokoneelle. Monet haluaisivat vain tuon loggerin, mutta sitä ei saa valitettavasti erikseen Weatherlinkistä ja siitä hyvästä pitää maksaa noin 200$ suolainen hinta.

Jippe

Ok, homma alkaa hahmottua pikkuhiljaa..
Toimiiko langaton versio pattereilla ja langallinen ilman?
Onko jotain muuta mitä kannattaa ottaa huomioon valitessa langallisen ja langattoman välilllä?
Saksan ebayssa on langaton 500 ja langallinen 440, ei taida halvempia löytyä?

weatherc

LainaaToimiiko langaton versio pattereilla ja langallinen ilman?
Langaton toimii pattereilla/aunrinkoenergialla (kannattaa näin Suomen arktisissa olosuhteissa hankkia noita pakkaskestäviä pattereita ;)).
Langallinen toimii ilman, se saa virransa kosolista johtoa pitkin.

LainaaOnko jotain muuta mitä kannattaa ottaa huomioon valitessa langallisen ja langattoman välilllä?
Lähinnähän se on makuasia sekä sijannin pakottamat olosuhteet jotka sen määrittää kumman ottaa.
Ainut on, jos joskus haluaa hankkia lisä-asemaa (esim. lämpötila-aseman) tai jos suunittelee että haluaa asentaa tuulianturin sen verran kauas muista antureista ettei johdotus enää ole käytännöllistä ja siten haluaa käyttää lisälähetintä sen kanssa niin silloin on langaton valinta (eivät toimi langallisen kanssa).
Noin muuten ovat itse VP2-asemat identtiset.

LainaaSaksan ebayssa on langaton 500 ja langallinen 440, ei taida halvempia löytyä?
Juu, et paljoa halvemmalla Euroopasta enää noita saa kun tuon.

Jippe

Miten usein pattereita täytyy vaihtaa? Sadeanturille tulee kuitenkin lämmitys niin johtoja joutuu vetämään joka tapauksessa.. Toisaalta langaton houkuttelee mutta patterin vaihto ei. Mikään ei varmaan estä syöttämästä langattomalle sähköä johtoa pitkin..? Tuleeko konsolin ja tietokoneen välille johto vai radiolinkki?  ???

weatherc

LainaaMiten usein pattereita täytyy vaihtaa?
Ei kovinkaan usein ymmärtääkseni (itsella langallinen), kerran vuodessa kun vaihtaa niin ollaan aika lähellä totuutta.

LainaaMikään ei varmaan estä syöttämästä langattomalle sähköä johtoa pitkin..?
Tuosta en mene sanomaan ihan varmaksi että miten sen laita on että löytyykö sisäänmenoa sitä varten anturimötikän kytkentärasiassa..Ideana ihan hyvä  ;D

LainaaTuleeko konsolin ja tietokoneen välille johto vai radiolinkki?
Johto, ainakin omassa COM-mallisessa on johto puhelinpiuha jossa RJ11-set päissä ja COM-portissa pikku mötikkä johon se on kytketty ;)

Snowi

Lainaus käyttäjältä: Jippe - maanantai, 06.12.2010, 14:18
Miten usein pattereita täytyy vaihtaa? Sadeanturille tulee kuitenkin lämmitys niin johtoja joutuu vetämään joka tapauksessa.. Toisaalta langaton houkuttelee mutta patterin vaihto ei. Mikään ei varmaan estä syöttämästä langattomalle sähköä johtoa pitkin..? Tuleeko konsolin ja tietokoneen välille johto vai radiolinkki?  ???

Itsellä on langaton versio, eikä ole tarvinut vaihtaa ainakaan tämän 13 kuukauden aikana. Muistaakseni kun luin ohjekirjaa, niin langattomassa ei olisikaan pattereita vaan jonkunlainen varaava akku. Virranhan se saa auringosta ja kesällä patteri/akku ei juurikaan kulu. Pitää tarkistaa tuo asia, että oliko siinä akku, joka sitten kesän aikana varaa virtaa talvea varten.

Kyllä tämä langaton on aivan loistava vaihtoehto, jos ei halua piuhoja vetää ympäriinsä. Toisaalta omassa tilanteessa ei mikään muu kuin langaton ollut mahdollista, sillä konsolin ja ISS-aseman välinen ero on noin 80 metriä.
Ongelmiakin langattomalla asemalla on esiintynyt, mutta itsellä se on johtunut siitä, että tämä 80m välimatka on aika pitkä. Davis sanoo maksimivälimatkaksi 100m, ilman esteitä. Minulla oli paljon seiniä välissä, joten sääasema menetti aika ajoin yhteyden konsoliin. Ainoa vaihtoehto oli hankkia lisälähetin tähän väliin, jonka avulla etäisyyttä voi kasvattaa jopa 300 metriin saakka. Lisälähetin paransi kuuluvuutta yli tuplasti, eikä katkoja ole enää sen jälkeen esiintynyt.

Muistaakseni myös langattomassa versiossa oli paikka virtajohdolle, eli silloin sitä voisi käyttää langallisenakin, mutta pitää ohjekirjasta tarkistaa tuokin asia  :)

weatherc

LainaaItsellä on langaton versio, eikä ole tarvinut vaihtaa ainakaan tämän 13 kuukauden aikana. Muistaakseni kun luin ohjekirjaa, niin langattomassa ei olisikaan pattereita vaan jonkunlainen varaava akku. Virranhan se saa auringosta ja kesällä patteri/akku ei juurikaan kulu. Pitää tarkistaa tuo asia, että oliko siinä akku, joka sitten kesän aikana varaa virtaa talvea varten.

Siinä taitaa olla joku pikkasen erikoisempi patteri/akku, löytyy ISS:n sisältä. Se on totta että aurinko lataa sitä mutta täällä karussa/pimeässä pohjolassa voi hyvin olla ettei se riitä varsinkin jos asustelee pohjoisempana. Myös pakkaset hyydyttää sitä aika tehokkaasti. Mutta muistaakseni ww-foorumilla ollut aika yleistä että porukkaon kerran vuodessa sitä vaihdellut, ihan varoksi vaikkei loppu olisikaan.

Snowi

Tarkistin asian ohjekirjasta ja akut olikin FARS-tuuletinjärjestelmälle. Akkuja on yhteensä 2kpl ja ne on NiCd akkuja, joita ei siis nykyään saa enää myrkyllisyyden vuoksi käyttää kuluttajatuotteissa, mutta ovat sallittuja teollisuuskäyttöön, johon ehkä nämä sääasematkin voisi luokitella  ;D. Nykyäänhän käytetään pääasiassa NiMH akkuja.
Tuulettimen akkuja ei näköjään vaihdetakaan ihan helposti, sillä niihin käsiksi pääseminen vaatii koko säteilysuojan purkamista ja akkuja suojaavien koteloiden ruuvamista irti. Vasta sen jälkeen akut voidaan vaihtaa. Toisaalta ei näitä akkuja ole tarkoituskaan vaihtaa, kuin vasta sitten kun eivät enää toimi oikein. NiCd akut myös toimivat hyvin pakkasillakin, joten ovat sen puolesta hyvä valinta.

Itse ISS:llä on pelkkä 3V litiumparisto, joka ohjekirjan mukaan kestää 8 kuukautta täysin ilman Auringon valoa ja kokonaisuudessaan jopa reilu 2 vuotta, riippuen tosiaan Auringon säteilystä.
Suomessa parhaimmat kuukaudet Auringon säteilyn osalta on huhtikuusta elokuuhun, mutta myös maaliskuussa ja syyskuussa saadaan per kuukausi noin 1/4 heinäkuun säteilystä. Suomen oloissa lähes täysin ilman säteilyä on kuukaudet marraskuusta helmikuuhun, eli kyllä tuo paristo voi Suomen oloissakin pärjätä sellaiset 2 vuotta. Suomessa kun Aurinko paistaa sen verran pitkään kesäisin, enkä usko ISS:n hyötyvän juurikaan voimakkaammasta säteilystä, jota saadaan lämpimimmistä maista, vaan juuri se että säteilyä saadaan tasaisesti kesän aikana, on se tärkein tekijä.