|
J.Laiho
|
 |
« Vastaus #2 : tiistai, 10.08.2010, 10:55 » |
|
Olen havainnut Foorumilla kahtiajakoa ukkosien ja myrskyjen suhteen muutamaan otteeseen. Viimeisimmät ukkosmyrskyt ovat herättäneet niin riemua ja innostusta, kuin pelkoa ja inhoa tätä luonnonilmiötä kohtaan, eikä ihme; onhan kuitenkin Suomen poikki kulkenut niin lännestä, keskeltä, kuin idästäkin kova ukkosmyrsky lähes peräkkäisinä päivinä.
Henkilöt, jotka ovat ukkosista innoissaan, asuvat tyypillisesti suurissa asutuskeskuksissa, kaupungeissa ja isoissa kylissä; tyypillisesti kerrostalossa, joihin eivät puuskatuulet juurikaan vaikuta. Ne puolestaan, jotka inhoavat ukkosta luonnonilmiönä asuvat yleensä alueella, jossa luonnonilmiöiden rajuus tuntuu kaikessa, sähkönsyötöstä tieyhteyksiin.
Tällaisessa rajussa kahtiajaossa on ainekset rajuun mielipide-eroon ja potentiaalia pahaankin sanaharkkaan. Tämän vuoksi on hyvä ymmärtää ainakin nämä seikat:
Asutuskeskuksissa asuvilla ei välttämättä ole täyttä ymmärrystä esimerkiksi siitä, mitä tuhoa salamat voivat saada aikaan, miten laajamittaista tuhoa syöksyvirtaus saa aikaan tai edes sitä, mikä syöksyvirtaus edes on. Ukkosmyrskyn jäljet tyypillisimmillään rajoittuu tällaisissa paikoissa muutamaan revenneeseen peltikattoon, veden täyttämiin kellareihin, huonosti vetävän kaupungin sadeviemäriverkon aiheuttamiin pieniin tulviin ja ehkä vartin sähkökatkoon, jos keskijänniteverkossa tapahtuu salaman aiheuttama häiriö. Jos puita kaatuu pää- tai sivuteille, kaupungin pelastuslaitos tulee nopeasti sahaamaan puut pois, eikä asiasta tiedoteta mitenkään eikä asiasta tiedetä, ellei itse satu paikalle. Heillä ei ole käsitystä ukkosten aiheuttamista, laajemmista häiriöistä, tuhoista, aineellisista, henkisistä tai fyysisistä kärsimyksistä oman kotialueensa ulkopuolella, sillä kun ukkonen on alueen ohittanut, se on ohi siinä ja palataan normaaliin arkeen.
Asutuskeskuksien ulkopuolella asuvilla on puolestaan takuuvarmasti todella hyvä ja varma käsite siitä, mikä on ukkosmyrskyn voima. Se alkaa sähköjen pätkimisellä ja lopulta katkeamisella, pistokkeet vedetään hyvissä ajoin tulpista pois, koska hetkenä minä hyvänsä voi rasiasta kuulua terävä poksahdus, kun salaman induktiovirta lyö rasiassa läpi. Salamat lyövät lähelle, rikkoen huonolla onnella laitteita siitäkin huolimatta, että ne eivät ole edes seinässä. Salamat voivat sytyttää tulipaloja, jotka voivat olosuhteiden salliessa muuttua uhkaaviksi. Tuuli/syöksyvirtaus kaataa puita teille, mutta kylän ensivaste, tyypillisesti sopimuspalokunta, ei ehdi kaikkialle yhdellä kertaa, joten varastosta joutuu hakemaan moottorisahan, ehkä myös traktorin kourineen, jos sellaisen omistaa, ja lähteä avaamaan kotitietänsä, joskus jopa yksin. Jos tuuli on kaatanut puun sähkönsyötön ilmajohdon päälle ja on riittävän pahassa paikassa, on homma pahimmillaan vaarallistakin. Ne puut, jotka voidaan sahata ja siirtää pois tieltä, pyritään sahaamaan ja siirtämään pois tieltä, mutta sen voi joutua tekemään yksin. Huonossa tapauksessa tuuli voi kaataa puun talon tai auton päälle, jolloin materiaaliset vauriot voivat olla huomattavia; auton kohdalle sattuessa auto on entinen, talon tilanteessa pahimmillaan talo voi mennä asuinkelvottomaksi viikoiksi tai kuukausiksi.
Kun näitä kahta asiaa katsoo, pystyy hyvin näkemään asian ytimeen: Asutuskeskuksessa asuvat eivät välttämättä osaa sisäistää ukkosmyrskyn tuhoja ja myrskyn kokonaisvoimakkuutta, koska eivät tyypillisesti joudu suoraan yksinään maksumieheksi mahdollisten materiaalisten vaurioiden korjaamisessa kotialueellaan, heidän kodintekniikkansa on turvassa vikasietoisen ja uudelleenreititettävän sähköverkon takana (ellei salama iske suoraan taloon) ja myrskytuulen kilpistää betoniseinä. Ainoa, mitä he haluavat, on nähdä mahdollisimman hienon valoshown salamoista ja pyrkiä niitä kuvaamaan mahdollisuuksien mukaan.
Valveutuneemmat asutuskeskuksissa asuvat henkilöt - yleensä he, jotka asuvat asutuskeskuksen reuna-alueella tai puistoalueilla- ovat teknisesti samassa turvassa, kuin betonitalossa asuvat, mutta he ovat yleensä ensimmäiset, jotka näkevät miten kovasta voimasta on kyse, joten heille myrsky esiintyy voimakkaampana ja pelottavampana ja he pystyvät kysymään mielessään, että "jos jälki on tämänlaista täällä, mitä se on sitten kauempana?".
Foorumilla näkyvä kahtiajako syntyy henkilökohtaisen näkemykseni mukaan siitä, että asutuskeskuksissa asuvat eivät osaa sisäistää tuhoa, jota ukkosmyrsky aiheuttaa ja puolestaan asutuskeskuksien ulkopuolella ja haja-asutusalueella asuvat henkilöt eivät osaa sisäistää asutuskeskuksissa asuvien sisäistämiskyvyttömyyttä.
Tällöin syntyy vaikutelma: teoria, näkemys, tulkinta, joka on aina henkilökohtainen. Tulkinnoissa piilee aina suvaitsemattomuuden, hätäisyyden tai jopa täyden virheellisyyden vaara, minkä lisäksi tulkinta on varsin vaivattomasti yleistettävissä, jos tulkintaan riittävän lujasti itse uskoo. Yleistyksessä piilee konfliktin alku, jos se ilman kunnollista taustatutkimusta tai osaamattomasti esitetään. Tällöin ollaan nopeasti tilanteessa, jossa mahdollisesti ruutitynnyrin räjäyttävän tulitikun pää lepää tikkuaskin kitkapinnan päällä.
Rakentava keskustelu lähtee aina molemminpuolisesta kunnioituksesta, ei koskaan yleistyksestä.
Toivon, että rakentava keskustelu myrskyistä ja niiden tuhoista ja tämän kahden eriävän mielipiteen kuilun umpeenkuromisesta suoritetaan tässä viestiketjussa, pois päivittäisketjuista, joiden funktio on kyseisen päivän ukkoshavaintojen ilmoittaminen.
|