Kieltämättä tuo Punkan blogikirjoitus saa aikaan aika negatiiviset fiilikset. Noh, ehkä se oli hänen tarkoituskin - mene ja tiedä.
Ymmärrän Punkan kommentoinnin sikäli, että ollaan huolissaan pelkkiin valmiisiin arvoihin pohjautuvien ennusteiden käytöstä, mutta jos asia esitetään offensiivisella mentaliteetilla, tulee olo, että amatöörit olisivat nyt tulleet jotenkin "saastuttamaan" jotain meteorologeille pyhää asiaa ja asiasta jyrähdettiin.
En malta jättää analysointia tekemättä tässä asiassa, sillä kyseessä voi olla vain oman intressin ja osaamisalueen suojeleminen "tunkeilijoilta". Tähän mennessä Punkka on osoittanut olevansa rajuilmaennustuksen synonyymi ja voi kokea asemansa olevan uhattuna, kun yhtäkkiä meitä amatööritason ukkosennustajia pöllähtää "hänen tontilleen" puolijoukkueellisen verran kuin tyhjästä.
Kyseessä voi myös olla pelkoreaktio oman työpaikan säilyvyydestä. Se ei olisi suurikaan ihme tässä jatkuvan säästämisten ja menojen karsimisten maailmassa.
On kiistaton tosiasia, että FMI:n palkkalistoilla toimii armeija korkeasti ja kalliilla rahalla koulutettuja, asiansa ilmeettömästi osaavia ammattilaismeteorologeja monenlaisissa tehtävissä ja ammattikunta on takuulla ylpeitä osaamisestaan ylpeitä. Heidän tietotaitonsa ovat sellaisella tasolla, josta amatöörit voivat vain uneksia. Nyt, kun samalle alueelle tulee yhtäkkiä lauma amatöörejä, joilla onkin ennakko-odotuksista poiketen vapaa pääsy (likimain) samaan dataan, kuin heilläkin, voi kehittyä illuusio siitä, että osaaminen valuukin suoraan amatöörien syliin. Tästä on lopputuloksena vähintäänkin harhaanjohdettu pelko siitä, että amatöörien mukaantulon myötä vaatimustaso esim. FMI:n palkkalistoille pääsyyn alenisi ja joidenkin rajuilma-asiantuntijoiden paikat olisivat vaarassa.
Näin ollen väitän, parempaa tietoa vastaan, että kyseinen blogimerkintä ja voimakas reagointi koko tähän asiaan on hätäinen tuote tuosta pelosta; Pelosta, joka on turhan lisäksi naurettava. FMI:n oma organisaatiorakenne estää automaattisesti amatöörien pääsyn palkkalistoille, sillä FMI:llä työskennelläkseen pitänee olla aika helkkarin pätevät meteorologin paperit. Tuo paperi on jo asia, jonka tavoitteluun ei amatööreillä ole todennäköisesti resursseja, aikaa tai edes intressejä.
Varmaa on se, ettei kyseessä ainakaan ollut minkäänlainen hyväntahdon ele tai kädenojennus amatöörien suuntaan. Yhtä varmaa on se, että tuolla eleellä on kauaskantoisia ja laajoja vaikutuksia.
Punkan ennustuksia on kyllä aina mukava lukea, vaikka puolet asioista meneekin yli hilseen. Ehkä hänen rajuilmaennusteet ovatkin tarkoitettu sitten korkeakoulutetuille meteorologeille?
Väittäisin, että ESTOFEX (jonka tiimiin tiettävästi Punkka kuuluu) on enemmän korkeamman koulutuksen meteorologeille tarkoitettu, sillä siellä puskee välistä sellaista sanastoa, että itsellä ainakin loppuu ymmärtämys paikoittain täysin. Myrskyvaroitus.com:n ennuste on sentään suomeksi, termejä myöten. Kaiken ymmärtämisessä niin, että itsekin saisi samanlaisen näkemyksen, kuin Punkka, on tosin oppimista. Viimeisimpien tapahtumien valossa en ole enää varma, haluanko enää edes ymmärtää, jos palkkana johtavalta myrskytutkijalta on turpakäräjät?
Toivon, ettei amatöörien tarvitse lähteä separatismilinjalle tämän takia. Ajatus on käynyt ainakin allekirjoittaneen mielessä muutamaan otteeseen, mutta uskon ja toivon, että järki on lopulta voittanut ja tämä jäi yksittäistapaukseksi.
Siinä hän on ihan oikeassa ettei 2000:n CAPE tai -5:n Lifted vielä takaa ukkosia, se ollaan itsekkin saatu todeta kun GFS-ennusteita ollaan seurailtu tänä kesänä.
Se on täysin totta, mutta on syytä huomioida myös se, että amatöörien keskuudessa CAPE ja Lifted Index ovat ne käytetyimmät suureet juuri siksi, että niiden osoittamina ukkosia on esiintynyt eniten ja raja-arvot ovat olleet niissä suhteellisen selkeitä sen suhteen, milloin ukkosia esiintyy. Koska ammattilaisten puolelta ei apua tule, ei muuta ole saatavilla, joten se on nyt vain se, joiden kanssa meidän on pärjättävä.

Tänä kesänä on tullut havaittua, että näihin kahteen arvoon yksinään nojautuminen ei enää riitä edes etäiseen arviointiin siitä, missä voisi ukkostaa. Näiden tapahtumien valossa jouduin muovaamaan näkökulmaa karttojen suhteen uudelleen. Tulos oli parempi, mutta mikään jättiharppaus edistyksessä se ei ollut.
Mutta toisaalta, hän lateli kyllä hienoja kaavoja parikin kappaletta muttei viittinyt kertoa mitä nuo eri arvot niissä oli, mitä jos olis fiksu olis kertonut. Puhumattakaan siitä että olis kertonut esim. mistä joku 850hPa:n kosteus saadaan.
Jäi Punkalta selittämättä myös Mean Layer CAPE- ja MUCAPE-arvon tarkoituksetkin, vaikka totesi, että Mean layer CAPE:n ollessa nollassa esiintyi rajujakin ukkosia ja MUCAPE:n arvo on käynyt kilojoulessa muutamana päivänä. Pienellä tutkimustyöllä kyllä löytää, mitä ainakin MUCAPE tarkoittaa, mutta kovin yllätyksettömästi laskentakaavaa ei näy missään.
Myöskin olis jäänyt paljon positiivisempi fiilis tuosta jos olis lopuksi kertonut jonkun "jokamiehen" kaavan joistakin arvoista mistä mahdollisen ukkosen riskin voi "ennustaa" että "nyt on riski että tulee ukkosta"-tyyliin, tai kertomalla että mitkä eri arvojen "rajat" ovat jolloin kun osuvat kohdalleen alkaa ukkosen riski olemaan olemassa.
Jos se tapahtuu Punkan toimesta, henkilökohtainen asenteeni voi vielä muuttua. Vaikka Punkan mielipidettä ja pohdintoja ei pidäkään tulkita kaikkien tutkijoiden yhteiseksi mielipiteeksi, on hänen statuksensa sen verran merkittävä, ettei noita pohdintoja voi sivuuttaa viittaamalla kintaalla. Pelkään, että tämä jätetään kokonaan meidän harteillemme.
Se onko se GFS vai Euromalli vai joku muu on toissijaista, valiettavasti vaan GFS on ainut joka on ilmaiseksi saatavilla. GFS-mallissa on koko liuta eri arvoja saatavilla (yhteensä noin 200) mutta suurin osa noista rajuilmaindekseistä ei kuitenkaan suoraan löydy vaan ovat laskennaillisia.
Olisi jo itsessään hienoa tietää, miten paljon U.S.- ja Euro-mallit eroavat toisistaan kaavatasolla. Se saattaisi avata ymmärrystä siihen, mikä osa kaavasta vaikuttaa mihinkin.
GFS:n käytössä mahdollisuudet saavuttaa hienoja tuloksia ovat rajattomat, mutta väärä valinta voi johtaa siihen, että kartalla näkyvät värit ja arvot eivät ole missään suhteessa mihinkään. Sellaisista virheistä tosin oppii aina jotain uutta.
