MOVE: Topicci siirretty sääaseman vapaakeskustelupalstalle.
Itse olen tässä ihmetellyt näitä tuulen puuskia mitä sääasemani ovat mitanneet, lähinnä muutamaa todella isoa lukua.
Aikaisempi sääasemani WS-2355 mittasi viime keväänä todella kovan puuskan ja tämä oli todennäköisesti aivan oikea luku, koska tunsin talon sisällä että nyt puhaltaa todella kovaa kun katto ja seinät lähes natisivat ja juoksin kattomaan minkä luvun asema oli mitannut, niin puuska oli ollut 37m/s.
Tuo WS-2355 on edelleen kiinni samassa paikassa, tuulimittari talon antennissa ja katsoin äsken aseman min/max arvoja ja max arvo oli huikea 45.5m/s, en tiedä koska tämä on tullut enkä voi sitä tarkistaa kun tämä asema ei ole tällä hetkellä kiinni tietokoneessa.
Reilu kuukausi sitten ostin uuden sääaseman, Davis VP2:n ja jälleen hämmätyksekseni katsoin että asema oli mitannut hurjan 35.4m/s olevan puuskan kello 6:03. Tämä puuska on tullut suoraan pohjoisesta vaikka viime aikoina on puhaltanut lähinnä lounaasta. Tosin asema on sijoitettu niin että pohjoispuolella on aivan autiota eikä siellä ole yhtään puita, joten periaatteessa voisi olla mahdollista.
Asemat sijaitsevat noin 70-75 metrin korkeudella meren pinnasta ja asemien välillä on matkaan varmaankin noin 50 metriä, eli eivät ole aivan vierekkäin.
Minua vain ihmetyttää että voiko noin kovat tuulet olla mahdollisia varsinkaan sisämaassa (tosin asemat sijaitsevat kukkulalla joka on yksi Klaukkalan korkeimpia kohtia), vai ovatko tommoset puuskat sääaseman itse kehittämiä eli vääriä tuloksia? Varsinkin toi Davisin tänä aamuna mittaama puuska vähän ihmetyttää kun muuten on ollut semmoista 2-4m/s.
Onko teille tullut vastaavia puuskia vastaan?
La Crosse WS-2300-sarjan sääasemat eivät osaa mitata tuulenpuuskia lainkaan, vaan puuskamittaus on tässä sääasemamallissa peräisin kovimmasta mitatusta tuulen hetkellisestä nopeusarvosta kymmenen minuutin aikajaksolla ja on yleensä säämittausohjelman ilmoittama lukema. Jotta tuollainen 45,5m/s puuskalukema tulisi, pitäisi tuulen itsensäkin olla samaa luokkaa edes hetken.
Tuo lukema viittaa La Crossen asemalle tyypilliseen, klassiseen kuvioon, jossa tuulimittarin anturin signaaliin (joka on analoginen) sekoittuu vähäinen ulkopuolinen häiriö, jonka sääasema lukeekin sitten häiriösignaalin amplitudin perusteella poskettoman kovaksi tuuleksi. Tätä esiintyy niissä tuuliantureissa, joihin ei ole tehty mitään muutoksia, vaan kaapelina on puhelinten jatkojohdoistakin tuttua, harmaata, litteää kaapelia. Samanlaisen häiriön voi saada aikaan myös aivan tavallinen, mitätön staattinen sähkövarauskin, joka syntyy tuulen heiluttaessa löysälle jäänyttä tuulimittarin kaapelia. Tällaisesta häiriöstä on tullut raporttia pitkin ja poikin eri sääasemia koskevissa keskustelupalstoissa. Tuulihäiriöteoriaa tukee erityisesti kertomuksesi siitä, että ulkona on tuullut kovaa, jolloin on olemassa mahdollisuus, että kaapeli on voinut heilua tuulessa aiheuttaen tuon lukeman.
Sääasemaohjelmista WUHU:un on mm. kehitetty tätä häiriötekijää silmälläpitäen erityinen tiettyjen lukujen lista ja jos nyt en ihan totaalisesti muista väärin, on tuo 45,5m/s listalle naputettuna muotoon mph (101,7). Havaittuaan tuollaisen tuulilukeman WUHU saksii sen pois ja korvaa sen tuulen 10 minuutin keskiarvolukemalla ennenkuin se lähettää dataa eteenpäin.
FinWX Karjalohja-12 on sääasemana oikea malliesimerkki tuulimittarin asennusongelmista. Siellä mitataan lähes päivittäin mitä utopistisimpia tuulenpuuskalukuja, joita vastaan WUHU:n betaversio tekee parhaillaan töitä, pyrkien saksimaan noita epämääräisen korkeita puuskalukuja pois. Tulokset ovat rohkaisevia, mutta vaativat vielä säätöä tiukemmalle.
Tällä sääasemalla tuulimittari on yhteensä 30-metrisen kaapelin (2x 10m pitkän jatkokaapelin ja kahden linjanjatkopalan) varassa. Häiriötekijöitä alueella on riittävästi ja sen seurauksena tuulenpuuskat olivat hurrikaanitasoisia, kaikki enemmän tai vähemmän tiettyjen lista-arvojen kohdalla, ennenkuin niille asetettiin WUHU:ssa absoluuttinen katto jota ylemmäksi menevät arvot heitetään roskikseen suoraan ja beta-versiossa lisäfiltteri.
Davisin mittaus saattaa hyvinkin olla virheellinen, mutta siitä ei tarvitse olla kovin huolissaan, ellei se ala niitä jakelemaan surutta kaikkea aikaa.
La Crossen tuulimittarin lukemiin kannattaa suhtautua tietyllä skeptisyydellä - vielä enemmän, mikäli se ei ole kiinni koneessa, jossa pyörivä ohjelma osaa tarkistaa asemalta tulevalle datalle järjellisyystarkistuksia.
La Crosse WS-23xx-asemat osavat kertoa päivän ja kellonajan milloin tuo lukema tuli, juurikin Min/Max-nappia painamalla. Ainakin Karjalohjan asema osaa näin tehdä.
